Essee: Elokuvan hengellisyydessä on kysymys tyylistä, ei sisällöstä. Katsojalta vaaditaan myös uskallusta antautua tylsyydelle

Uskontofenomenologian pioneerin Gerard van der Leeuwin mukaan uskonto ja taide ovat kaksi rinnakkaista linjaa, jotka kulkevat kohti ikuisuutta ja kohtaavat Jumalassa. Siksi ne usein tulkkaavat toisiaan: taide auttaa kokemaan uskonnollista todellisuutta syvällisemmin, ja hengellinen vire avaa uusia maailmoja taiteen saralla. Taiteen avulla on jäsennetty tuonpuoleista historian hämäristä asti. Voiko hengellisesti virittävää taidetta vangita määrittelyin? Onko…

Lue koko artikkeli

Tutustumistarjous: Pääsy kaikkiin Kotimaa.fi artikkeleihin vain 1€ kuukausi. Kuukauden jälkeen tilaus jatkuu automaattisesti 9.90€/kk. Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa, ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliPitkään palvelleet – Kotimaa kysyi pitkän linjan kirkolliskokousedustajilta, mikä on muuttunut
Seuraava artikkeliSunnuntain evankeliumi: Rukous ei ole toivomuslistan esittämistä Jumalalle

Ei näytettäviä viestejä