Piispat antoivat avioliittoon vihkimisestä ohjeen, jonka johtopäätöksenä pappeja kielletään vihkimästä avioliittoon samaa sukupuolta olevia henkilöitä.
Mielestäni ohjeessa kirkollista avioliittoon vihkimistä käsitellään yksinomaan kirkollisena toimituksena, mitä se ei pelkästään ole. Avioliittoon vihkiminen on myös viranomaistoimi, jonka vaikutuksesta aviopuolisoiden välille syntyy muun muassa vahvoja perhe- ja perintöoikeudellisia vaikutuksia.
Kirkko, hiippakunnat, seurakunnat ja viranhaltijat ovat viranomaisasemassa. Viranomaisten on noudatettava lakia. Perustuslain 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. 107 §:n mukaan jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa.
Kirkkolain 2 luvun 1 §:n mukaan kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta säädetään kirkkolaissa ja kirkon hallinnosta säädetään tarkemmin kirkkojärjestyksessä, jossa annetaan määräyksiä myös kirkon toiminnasta. Kirkkojärjestyksen antaa kirkolliskokous. Kirkkolain 4. luvun 2 §:n mukaan jumalanpalveluksista, sakramenteista ja kirkollisista toimituksista määrätään kirkkojärjestyksessä ja kirkkokäsikirjassa. Tuomiokapituli antaa tarvittaessa niistä täydentäviä ohjeita. Kirkkokäsikirja on lakia ja kirkkojärjestystä alempi ohje, ja piispainkokouksen ohje sitäkin alempi.
Kirkolla olisi autonominen oikeus kirkkolailla säätää uskonnollisilla perusteilla poikkeuksia yleislakien säännöksistä. Maaliskuun alussa voimaantulevan avioliittolain osalta näin ei ole vielä tapahtunut. Silloin mielestäni viranomaistoiminnassa on sovellettava yleislakia.
Voimassaolevan rikoslain 11. luvun 11 §:n mukaan syrjintärikokseen syyllistyy henkilö, joka elinkeinotoiminnassa, ammatin harjoittamisessa, yleisönpalvelussa, virkatoiminnassa tai muussa julkisessa tehtävässä taikka julkista tilaisuutta tai yleistä kokousta järjestettäessä ilman hyväksyttävää syytä…
1) ei palvele jotakuta yleisesti noudatettavilla ehdoilla, taikka…
3) asettaa jonkun ilmeisen eriarvoiseen tai muita olennaisesti huonompaan asemaan rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen, perimän, vammaisuuden tai terveydentilan taikka uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella.
Rikoslain 6. luvun 5 §:n yllyttäjänä rangaistaan kuten tekijää henkilöä, joka tahallaan taivuttaa toisen tahalliseen rikokseen tai sen rangaistavaan yritykseen.
Kirkkolain 6 luvun 26 §:n mukaan viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä. Viranhaltijan on toimittava tehtävässään tasapuolisesti ja käyttäydyttävä asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla. Säännös asettaa papin vaikeaan asemaan, kun viranhaltijana tulee noudattaa perustuslakia ihmisten yhdenvertaisuudesta, mutta syyllistyä rikoslain vastaiseen tekoon syrjimällä seurakunnan jäseniä piispojen ohjeen nojalla.
Näemmekö yleisissä tuomioistuimissa pappeja syytteessä rikoslain alaisesta syrjintärikoksesta seuranaan rikokseen yllyttäjänä piispoja?
Selvyyden vuoksi totean, että olen itse perinteisen avioliittokäsityksen kannattaja mutta myös syrjimättömyyden kannattaja. Jos näkemykseni on lakifundamentalismia, niin sitten se on. En iloitse, jos pappeja on vastaamassa virkatoimistaan tuomioistuimessa tai edes tuomiokapitulissa.
Lisämausteena kirkolliseen avioliittoon vihkimiseen voi hämmästellä, että monet papit ovat vihkineet omia läheisiään avioliittoon, vaikka hallintolain 28 §:n mukaan virkamies on esteellinen, jos hänen läheisensä on asianosainen. Virhe on onneksi korjaantuva, joten tämän tiedon perusteella ei pappiloihin kannata palauttaa pappien tyttäriä eikä poikia.
Kirjoittaja on varatuomari, lakimiesasessori emeritus.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Piispainkokouksen pääsihteeri blogissa: ”Kirkon kannattaa luopua vihkioikeudesta”
Pappisliitto jäsenilleen: Jäitä hattuun vihkimiskysymyksessä
Ilmoita asiavirheestä