Essee: Kun muissa Euroopan kielissä puhutaan religiosta, Suomessa puhutaan uskonnosta – Miten suomalaisen kristityn ajattelu olisi muovautunut, jos käyttäisimme toista sanaa?

Ihmettelen, miksi suomen kielessä puhutaan uskonnosta. Yleisin sana Euroopan kielissä on latinasta peräisin oleva religio, jonka alkuperäisillä merkityksillä ei ole juurikaan tekemistä uskomisen kanssa. Uskonto-sanan loi 1848 Paavo Tikkanen Suometar-lehteen. Mikael Agricolasta alkaen oli käytetty sanaa usko ja uskonoppi, jotka Christ-etuliitteellä varustettuna merkitsivät kristinuskoa. On luultavaa, että Tikkasen valinta perustui haluun välttää sitä, ettei loisi uudissanaa…

Kiitos, kun tuet luotettavaa journalismia!

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1 €!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1 €, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90 €/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliLuonto puhuu: Kaupunkiluonto yllätti kulkijan, mutta miten kävi kun apotti hakkautti puut
Seuraava artikkeliKirkko ja minä: Ihminen tarvitsee yhteyttä toisiin kristittyihin – Pekka Räisäsellä on erityinen yhteys Meilahden kirkonkelloihin

Ei näytettäviä viestejä