Essee: Kun muissa Euroopan kielissä puhutaan religiosta, Suomessa puhutaan uskonnosta – Miten suomalaisen kristityn ajattelu olisi muovautunut, jos käyttäisimme toista sanaa?

Ihmettelen, miksi suomen kielessä puhutaan uskonnosta. Yleisin sana Euroopan kielissä on latinasta peräisin oleva religio, jonka alkuperäisillä merkityksillä ei ole juurikaan tekemistä uskomisen kanssa. Uskonto-sanan loi 1848 Paavo Tikkanen Suometar-lehteen. Mikael Agricolasta alkaen oli käytetty sanaa usko ja uskonoppi, jotka Christ-etuliitteellä varustettuna merkitsivät kristinuskoa. On luultavaa, että Tikkasen valinta perustui haluun välttää sitä, ettei loisi uudissanaa…

Lue koko artikkeli

Tutustumistarjous: Pääsy kaikkiin Kotimaa.fi artikkeleihin vain 1€ kuukausi. Kuukauden jälkeen tilaus jatkuu automaattisesti 9.90€/kk. Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa, ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliLuonto puhuu: Kaupunkiluonto yllätti kulkijan, mutta miten kävi kun apotti hakkautti puut
Seuraava artikkeliKirkko ja minä: Ihminen tarvitsee yhteyttä toisiin kristittyihin – Pekka Räisäsellä on erityinen yhteys Meilahden kirkonkelloihin

Ei näytettäviä viestejä