Viime vuodet roomalaiskatoliseen kirkkoon kuulunut esseisti Antti Nylén on kirjoittanut yhä enemmän kristinuskosta. Hänen tuore teoksensa Kolme pyhää on eräänlaista kirkkohistoriallista proosaa, fiktiivistä faktaa, jossa pyhyyttä käsitellään Franciscus Assisilaisen (1181–1226), Jeanne d’Arcin (1412–1431) ja diakoni Stefanoksen (k. n. 34) elämäntarinoiden valossa.
Nylénin mukaan pyhimykset ovat tärkeitä siksi, että he opettavat, miten kärsimyksen kanssa voi elää. Ja kuolla.
– Keskeisenä pointtina on hyväksyä kärsimys kiistämättä sen hirveyttä. Terveenä ja nuorena näyttää siltä, että kärsimys on jossakin muualla, mutta ennen pitkää me olemme kaikki vammaisia. Ne, jotka eivät ehdi tulla vammaisiksi, kuolevat liian nuorina. Elämä on karseaa. Olemme tuomittuja, eikä tämä tule päättymään hyvin, Nylén saarnaa.
Kirjassaan Nylén halusi sivuuttaa spekulaatiot siitä, ketkä ovat meidän aikamme eläviä pyhiä. Kotimaan haastattelussa hän kuitenkin suostuu uhraamaan asialle ajatuksen.
Teini-ikäisessä ilmastoaktivistissa Greta Thunbergissa on kirjailijan mukaan ”hämmentävän paljon pyhimyksen piirteitä”.
– Ainoa vain, että hänen toimintansa ei ole millään tavalla sidottu kirkkoon tai kristinuskoon. Halusin ohittaa tämän koko kysymyksen, koska on niin banaalia osoitella ihmisiä ja sanoa heitä pyhiksi. Sitä paitsi kirkko ajattelee, että pyhät tunnistetaan vasta, kun heidän elämänsä on valmis.
Nylén katsoo, että luterilaisen kirkon suhde pyhimyksiin vaikuttaa epäselvältä. Hän kertoo, että Dietrich Bonhoefferin kanonisoinnin suhteen luterilaiset hakivat jopa apua katoliselta kirkolta, mutta katolinen kirkko sanoi, että ”kanonisoikaa itse omat pyhänne”.
– Minusta kuitenkin Laestadius ja Paavo Ruotsalainen ovat aika ilmeisiä luterilaisia pyhiä, Nylén lisää.
Miksi papin voisi Antti Nylénin mielestä korvata robotilla? Miksi Nylén haluaa olla solidaarinen kaikenlaisia ”vastenmielisiä uskovaisia” kohtaan? Entä ketkä politiikan ja taiteen yksilöt Suomessa täyttävät hänen mielestään samoja kriteereitä kuin pyhimykset? Lue Antti Nylénin koko laaja henkilöhaastattelu 24.10. ilmestyneestä Kotimaa-lehdestä.
Kuva: Jukka Granström
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.