Helsingin yliopiston dogmatiikan professorin Miikka Ruokasen mukaan kaiken terveen kristillisen teologian eräs tuntomerkki on uskon ja rakkauden tietty distinktio eli toisistaan erottaminen.
Distinktion voi ilmaista myös uskon ja etiikan, evankeliumin ja lain, tai armon ja luonnon distinktiona.
Ruokasen mukaan distinktio ei kuitenkaan tarkoita separaatiota, eli täydellistä erillään pitämistä.
Ruokanen puhui perjantaina Helsingissä pidetyssä Kirkon missio ja globaali kristinusko -seminaarissa. Hänen esitelmänsä nimi oli ”Jumalan missio ja kirkon kasvu”.
Ruokanen muistutti, että teologisesti ja filosofisesti katsoen pelkkä eettinen toiminta ei ole uskontoa. Etiikkaa voi harjoittaa ilman uskontoakin. Uskolla on kuitenkin aina vaikutus etiikkaan, se tarkentaa luonnollista käsitystämme oikeasta ja väärästä.
Terveessä missiologiassa uskon ja rakkauden ”korit” ovat Ruokasen mukaan tasapainossa. Tämän kaiken osatekijöitä ovat kolmiyhteisen Jumalan lähetys (Missio Dei), luomisen etiikka ja kirkon rakkauden palvelu eli diakonia.
Länsimaiden kirkot haparoivat kirkon uskon sisällön kanssa
Ruokanen totesi yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden korostuvan usein protestanttisten valtavirran kirkkojen nykyisissä missiologisissa dokumenteissa.
– Profeetallinen vaikuttaminen on meidän aikamme kontekstuaalista missiologiaa. Mutta tällainen missiologia on itsekin oman kontekstinsa tuote. Missio nähdään helposti profeetalliseksi toiminnaksi, joka saa vahvasti poliittisen lobbauksen hahmon, Ruokanen määritteli.
Esitelmässään Ruokanen totesi länsimaisen missiologian yhdeksi ongelmaksi sen, että yhteiskunnallisesti virittyneen missiologian on vaikea sanoittaa mielekkäällä ja tuoreella tavalla Jumalan lähetyksen uskon korin aluetta. On vaikea sanoa mitään relevanttia inkarnaatiosta, rististä, sovituksesta, ylösnousemuksesta, pelastuksesta tai Pyhän Hengen työstä.
– Eettisistä asioista on paljon helpompi puhua. Ne ovat konkreettisia, suhteellisen helposti kaikkien ymmärrettävissä.
Teologiastaan huolehtivat kirkot kasvavat maailmassa
Esityksensä lopulla Ruokanen arvioi kirkon kasvua globaalisti. Hänestä on selvää, että dynaamisimmin kasvavat ne kirkot, joiden teologiassa, hengellisyydessä ja käytännöissä painottuu uskon kori, tai uskon kori ja rakkauden kori ovat molemmat vahvoja.
Tällaisia ovat Ruokasen mukaan monet kolmannen maailman kasvavat kirkot, erityisesti jälki- ja ei-tunnustukselliset kirkot.
– Sen sijaan kirkot, joissa rakkauden eli etiikan kori on selvästi painottunut uskon koria enemmän, ovat liukumäessä, jossa lähes kaikki indikaattorit ovat kohti alamäkeä.
Relevantti lähetysteologia on Ruokasen mielestä olennaisesti kytköksissä ylipäätään terveeseen teologiaan. Tämä merkitsee tervettä opetusta Jeesuksen inkarnaatiosta, hänen elämästään, rististään, sovituksesta, Pyhästä Hengestä, kääntymyksestä, synnistä, ikuisesta elämästä ja Kristuksen paluusta.
– Jos näistä ei osata enää sanoa mitään tuoreesti tai niitä ei pidetä tärkeinä, lähetysteologia maallistuu, sekularisoituu, anemisoituu, menettää voimansa ja merkityksensä. Jos kirkon missio ei perustu Kolmiyhteisen Jumalan omaan missioon kuten Uusi testamentti meille selvästi opettaa, kirkon lähetystehtävä kuivahtaa eettiseksi ja poliittiseksi – ja pahimmillaan ideologiseksi – ohjelmaksi ja toiminnaksi.
Konfutsen etiikka ei ole riittänyt kiinalaisille
Kiinassa 1990-luvulta alkaen eri jaksoissa yli kahdeksan vuotta teologiaa opettanut Ruokanen otti esimerkin Kiinan kulttuurista.
– Konfutselaisuus on ollut Kiinan johtava eettinen järjestelmä lähes 2 500 vuoden ajan ja on sitä edelleen. Se on uskonnollisesti motivoitua moraalia, mutta se ei ole koskaan riittänyt uskonnoksi kiinalaisille. Konfutselaisuuden rinnalle sitä täydentämään on aina tarvittu korkeamman profiilin uskonnollinen usko, taolaisuus ja buddhalaisuus.
Ruokanen totesi Suomen kirkossa olevan paljon lähetysrakkautta.
– Tämä on suuri lahja ja voimavara kirkollemme. Tämä voimavara säilyy, kun rohkenemme käyttää lähetysteologiassamme ja kaikessa teologiassamme Raamatun realistista kieltä ja pitäytyä varhaisten vuosisatojen dogmaan – kaikkien aikojen ja paikkojen kristittyjen yhteiseen uskoon, Miikka Ruokanen sanoi.
Ruokasen esitelmä kokonaisuudessaan Kotimaa24:n Verkkoessee-blogissa
Kuva: Matti Pirhonen
Lue myös:
Peura: Pakolaisilla on oikeus kääntyä kristityksi
Ilmoita asiavirheestä