Eurooppa-keskeisyydestä on vaikea päästää irti, sanoi Lähetysseuran toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala linjapuheessaan – vuosikokouksessa valittiin myös uusi hallitus

Kristinusko kasvaa ennen muuta etelässä, mutta kirkkoja ja uskonkäsitystämme vaivaa yhä Eurooppa-keskeisyys. Näin totesi Suomen Lähetysseuran uusi toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala lauantaina 19.8. Helsingissä järjestetyssä vuosikokouksessa.

Parhiala muistutti, että väestömääriltään eniten kristittyjä on Brasiliassa, Filippiineillä, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Kiinassa ja Etiopiassa. Kahdessa viimeisessä Suomen Lähetysseuralla on toimintaa.

– On selvää, että etelän kirkkojen ajattelu vaikuttaa yhä enemmän yhteistyömme suuntaan. Samalla on kysyttävä, mihin Lähetysseuraa tarvitaan ja miten, Parhiala kysyi.

– Joudumme etsimään uusia keinoja ja rakenteita, jotta voimme tehdä päätöksiä enemmän yhdessä, Parhiala sanoi.

Parhialan mukaan työ rakentuu nyt aiempaa enemmän Lähetysseuran kumppanien oman osaamisen varaan. Sitä täydentää Lähetysseuran asiantuntijuus.

– Työntekijämme ulkomailla ovat entistä enemmän mahdollistajia ja vähemmän toteuttajia.

Tämä näkyy työntekijärakenteessa. Viime vuonna Lähetysseuralla oli 177 omaa työntekijää, mutta sen hankkeissa työskenteli 1 192 paikallisia työntekijää.

Parhiala esitteli kokouksessa myös Lähetysseuran uutta toimintasuunnitelmaa. Jo kesällä Lähetysseuran toiminnan painopisteistä käytiin keskustelua muun muassa Kotimaan blogeissa. Miikka Ruokasen blogin aiheesta voit lukea täältä ja Suomen Lähetysseuran vastauksen siihen täältä.

Lähetysseuran tiedotteen mukaan myös lauantain vuosikokouksessa käytiin vilkasta keskustelua toiminnan painopisteistä sekä ”uskon ja rakkauden tasapainosta”. Vuosikokous vahvisti toimintasuunnitelman.

– Strategian mukaisesti haluamme vahvistaa uskoa, toivoa ja rakkautta maailmassa sekä todistaa Jumalasta sanoin ja teoin: kerromme Jeesuksesta Kristuksesta, edistämme ihmisoikeuksia ja rakennamme rauhaa ja sovintoa, Parhiala sanoi.

TALOUDEN OSALTA vuosi 2022 oli Suomen Lähetysseuralle vaikea. Lähetysseuran tilinpäätös oli tiedotteen mukaan 2,32 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tulot olivat 25,7 miljoonaa euroa ja menot 27,9 miljoonaa euroa. Vuosikokouksessa tilinpäätöstä esitteli hallinto- ja talousjohtaja Jaana Seppänen.

Tuloistaan Lähetysseura saa suurimman osan seurakunnilta ja lahjoittajilta. Seurakunnat antoivat viime vuonna talousarvioavustuksia 7,9 miljoonaa euroa. Kolehdit, kampanjat, lahjoitukset, testamentit ja vapaaehtoisten työpanoksella saatu tuki tuottivat 8 miljoonaa euroa. Tukea yhteistyöjärjestöiltä ja yrityksiltä saatiin 900 000 euroa.

Seppäsen mukaan seurakuntien muut kannatustuotot kasvoivat yhteensä 800 000 euroa, mutta talousarvioavustukset pienenivät yhteensä 100 000 euroa edelliseen vuoteen verrattuna.

Ulkoministeriön avustusta kehitysyhteistyöhön Lähetysseura sai viime vuonna 5,9 miljoonaa ja rauhantyöhön 0,6 miljoonaa euroa. Nämä summat ovat molemmat edellistä vuotta pienemmät.

Lähetysseura käytti ulkomaiseen työhön viime vuonna suurimman osan rahoistaan, 17,6 miljoonaa euroa. Kotimaiseen työhön käytettiin 8,1 miljoonaa ja yleis-, talous- ja henkilöstöhallintoon 2,3 miljoonaa euroa.

Päiväkummun leiri- ja kurssikeskus Orivedellä tuotti viime vuonna yli 300 000 euroa tappiota. Tänä vuonna leirikeskus päätettiin sulkea talven ajaksi kohonneiden kustannusten ja talven vähäisen käytön takia.

LÄHETYSSEURA VALITSI lauantain vuosikokouksessa myös hallituksen, johon uusina jäseninä valittiin kirkkoherra Leena Kairavuo (Turun arkkihiippakunta), seurakuntapastori Pia Kummel-Myrskog (Porvoon hiippakunta), terveystieteiden ja teologian maisteri, opettaja ja diakonissa Terttu Pohjolainen (Mikkelin hiippakunta) sekä valtiotieteiden kandidaatti Sampo Untamala (Helsingin hiippakunta).

Vanhoina jäseninä hallituksessa jatkavat hallintojohtaja, oikeustieteen maisteri Sari Anetjärvi (Espoon hiippakunta), talousjohtamisen eritysasiantuntija, agrologi Juha Nivala (Oulun hiippakunta), kirkkoherra Jukka Pakarinen (Helsingin hiippakunta), kirkkoherra Jussi Peräaho (Lapuan hiippakunta), piispa emeritus Simo Peura (Lapuan hiippakunta), kirkkoherra Tiina Wiberg (Kuopion hiippakunta), projektihankintapäällikkö Simo Suutari (Mikkelin hiippakunta) sekä viestintäpäällikkö Sakari Vanhanen (Tampereen hiippakunta).

Uusi hallitus kokoontuu syyskuussa, jolloin se valitsee puheenjohtajan.

Kaikkiaan Suomen Lähetysseuran vuosikokoukseen osallistui 259 vuosikokousedustajaa seurakunnista ja jäsenjärjestöistä ja lisäksi 21 henkilöjäsentä.

Lue myös:

Valtaa pohjoisesta etelään – Suomen Lähetys­seuran uusi toiminnan­johtaja Pauliina Parhiala toivoo yhteistyötä toisten lähetys­järjestöjen kanssa

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeli”Kaikkensa menettäneille vain paras on kyllin hyvää” – Diakonissa­laitoksen arvot näkyvät laitoksen historiaa esittelevässä näyttelyssä
Seuraava artikkeliLuonto puhuu: Ampiaisvieras on huimapäinen kukkakärpänen

Ei näytettäviä viestejä