Evankelistojen Yhteyspäivät tarjoavat vertaistukea ja rohkaisua ihmisille, jotka kokevat kutsumusta evankelioimistyöhön, tapahtuman työryhmään kuuluva evankelista Arto Valkeapää kiteyttää.
Tämänvuotiset evankelistapäivät pidetään 14.–16. elokuuta Lahdessa paikallisen helluntaiseurakunnan ja evankelis-luterilaisen Keski-Lahden seurakunnan tiloissa.
Ohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa eri kirkkokuntien ja kristillisten järjestöjen edustajista muodostettu työryhmä. Tänä vuonna työryhmän puheenjohtajana on toimittaja Mari Turunen.
Evankelistojen Yhteyspäivät kokoavat yhteen palkattuja työntekijöitä ja maallikkoja.
– Päivät on tarkoitettu sekä niille, jotka ovat olleet jo kauan mukana että niille, jotka haluaisivat viedä evankeliumia Jeesuksesta muillekin, mutta jotka vielä pohdiskelevat omaa kutsumustaan, Arto Valkeapää sanoo.
Evankelistapäivät käynnistyivät Kalevi Lehtisen näystä
Ensimmäiset Evankelistojen Yhteyspäivät järjestettiin Lahdessa vuonna 1995. Tapahtuma sai alkunsa rovasti, evankelista Kalevi Lehtisen näystä koota eri taustayhteisöissä ja seurakunnissa palvelevat evankelistat yhteen. Sittemmin yhteyspäivät on pidetty vaihtuvilla paikkakunnilla vuosittain.
Alkuvuosina Evankelistapäivien osallistujat olivat pääasiassa kokoaikaisia evankelistoja. Osallistujamäärät liikkuivat pitkään muutamissa kymmenissä. Myöhemmin joukko on laajentunut myös henkilöillä, jotka palvelevat vapaaehtoisesti omissa seurakunnissaan ja taustayhteisöissään.
Viime vuosina tapahtuma on saanut lisää näkyvyyttä ja siihen on osallistunut muutama sata henkilöä.
Esillä muun muassa alakulttuurit ja armolahjat
Tämänvuotisena teemana on Yhteinen tehtävä. Ohjelmassa on raamattuopetusta, ylistys- ja rukoushetkiä sekä musiikkia. Tiistain kanavissa pohditaan muun muassa evankelistan kutsumusta, identiteettiä, vastuuta ja hengellistä elämää.
Keskiviikon kanavien aiheina ovat muun muassa armolahjat, taiteet, katulähetys, alakulttuurit ja urheilutyö. Tapahtumaan osallistuu myös israelilainen nuortenryhmä King’s Kids, joka koostuu messiaanisista juutalaisista ja arabi-kristityistä.
Varsinaisen maksullisen tapahtumaohjelman lisäksi tarjolla on kaikille avoimia iltatilaisuuksia, jotka ovat enimmäkseen maksuttomia.
”Evankelistojen määrä on Jumalan käsissä”
Kansan Raamattuseurassa vuodesta 1994 evankelistana toiminut Arto Valkeapää toteaa, että evankelistan tehtävä on Pyhän Hengen antama erityinen lahja.
Valkeapään mukaan syvimmiltään evankelistojen määrä on Jumalan käsissä, eikä kysymys ole siitä, onko seurakunnissa tai järjestöissä tuohon tehtävään jotain vakansseja.
Suomen evankelis-luterilaisissa seurakunnissa ei ole montaa palkattua työntekijää, joiden toimenkuvaan evankelistan työ kuuluu. Sen sijaan monilla luterilaisilla järjestöillä on evankelistoja palkkalistoillaan.
– Tietyssä mielessä jokainen Kristukseen uskova on todistaja. Vapaissa suunnissa ja kansainvälispohjaisissa kristillisissä järjestöissä evankelistojen rooli on usein suurempi kuin evankelis-luterilaisessa kirkossa, Valkeapää pohtii.
Valkeapään mukaan monesti evankelistan työssä olevien toimenkuvaan kuuluu myös muita tehtäviä. Näin on sekä evankelis-luterilaisessa kirkossa että muissa kirkkokunnissa.
– Uusien ihmisten tavoittamiseen on lopulta varsin vähän aikaa. Omaan toimenkuvaanikin kuuluu esimerkiksi toimintakeskuksen johtaminen.
”Evankelioinnissa maallikot ovat samalla viivalla työntekijöiden kanssa”
Arto Valkeapää toivoo, että jatkossa evankelis-luterilaisessa kirkossa voitaisiin löytää lisää tapoja kohdata tämän ajan ihmisiä elämän eri osa-alueilla. Ammattinimikkeenä ei tarvitse välttämättä olla evankelista.
– Oleellista on, että niillä joilla on kutsumus, olisi myös riittävästi mahdollisuuksia hakea kontaktia uusiin ihmisiin, ihmisryhmiin ja alakulttuureihin. Mutta en missään nimessä sano, etteikö kirkossamme olisi evankeliointia jo tälläkin hetkellä.
Varsinaiset evankelistat ovat osa ketjua. Evankeliointia tapahtuu esimerkiksi kirkollisissa toimituksissa sekä perinteisissä ja uudenlaisissa, eri alakulttuureja tavoittavissa messuissa.
– Varsinkin jälkimmäisissä maallikoilla on usein iso rooli.
Valkeapää korostaa ylipäätään maallikkojen merkitystä.
– Palkatut työntekijät ja maallikot ovat samalla viivalla viedessään evankeliumia eteenpäin armahdettuina syntisinä. Toivomme, että Evankelistapäivillä erilaisista taustoista tulevat evankelistat voivat verkostoitua keskenään.
Valkeapään mukaan viimevuosina evankelioimistyö on yhä enemmän seurannut eri alakulttuureihin sirpaloituvaa yhteiskuntaa. Hänen mukaansa kaikkia kristittyjä yhdistävälle valtakunnalliselle evankelioimisprosessille on sen tähden kasvava tarve.
Netti on vaikuttanut evankeliointiin
Arto Valkeapää muistuttaa, että ihmiset ovat yhteydessä toisiinsa enenevässä määrin nettimaailmassa. Netti on vaikuttanut myös evankeliointiin, vaikka evankeliumin ydinsisältö ei ole muuttunut, kuten ei myöskään evankelistana ja Kristuksen todistajana oleminen.
– Ihmiset voivat lähettää somessa kätevästi kysymyksiä.
Kokouksia striimataan suorana nettiin. Nettiä hyödynnetään myös jatkoyhteydenpidossa ja jälkihoitotyössä.
– Suora, livenä tapahtuva kohtaaminen on evankelioinnissa kuitenkin mielestäni edelleen paras ja tärkein ympäristö, Valkeapää sanoo.
”Laupeus, synti ja sovitus ovat monille vieraita käsitteitä”
Valkeapää toteaa, että ihmisten tietämys ja ymmärrys evankeliumista ja Raamatusta on ohentunut.
– Olen 61-vuotias. Kun kävin itse koulujani, Raamattu ja muu kristillinen maailmankuva oli opetuksessa paljon enemmän esillä. Nyt sitä on kasvavalle polvelle tarjolla vain vähän, joskin kouluissa ja opettajissa on myös eroja.
Valkeapään mukaan monelle nykysuomalaiselle esimerkiksi armo, laupeus, synti ja sovitus ovat vieraita käsitteitä.
– Ne saattavat olla vain tyhjiä sanoja niille ihmisille, joilla ei ole ollut mahdollisuutta saada asiassa opetusta.
– Tässä on se hyvä puoli, että evankelistana joutuu itse miettimään, mitä esimerkiksi armo tarkoittaa tavallisen ihmisen elämässä ja arjessa. Mitä on elää lain alla ja mitä on elää armosta käsin. Kun näitä pääsee yhdessä pohtimaan, voi syntyä yhteys Jumalaan, sekä syvempi yhteys omaan itseen ja toiseen ihmiseen.
Kuva: Pertti Rautiainen
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.