Suomalaiset herätysliikkeet ovat syntyneet toisenlaisesta traditiosta kuin amerikkalainen fundamentalismi, katsoo Joensuussa järjestetyssä Jumala-symposiumissa puhunut dosentti Risto A. Ahonen.
– Maamme herätysliikkeiden kansainväliset vaikutteet ovat tulleet pääasiassa saksalaisesta teologiasta, pietismistä ja herrnhutilaisuudesta. Toki anglosaksilaisia vaikutteitakin on tullut myöhemmin melko paljon, mutta niissä ovat korostuneet kristillisen ylioppilasliikkeen, NMKY:n ja NNKY:n vaikutus, Ahonen sanoi.
Ahosen mukaan fundamentalistisen kristillisyyden on ollut vaikea saada maassamme tilaa. Luterilainen tunnustus ja kristillisyys on torjunut aina jyrkästi sen, että yhteiskuntaa ”hallittaisiin evankeliumilla”.
– Regimenttioppi on tehnyt selvän eron maallisen ja hengellisen vallan välille.
Suomessa on Ahosen mielestä paljon konservatiivista kristillisyyttä, mutta vähän fundamentalistista uskonnollisuutta. Esimerkiksi pietismillä ja on joitakin liittymäkohtia fundamentalismiin, mutta Ahosen mukaan ne nousevat eri pohjalta kuin fundamentalismi.
Hänen mielestään käsite fundamentalismi on kärsinyt inflaation.
– Siitä on tullut poleeminen käsite, joka ihmisten tajunnassa viittaa joihinkin meille etäisiin omituisiin ihmisiin. Heitä meidän tulee kavahtaa. Tämänkaltainen sanankäyttö ei ole täälläkään vierasta. Siitä ei ole pitkä aika, kun opiskelijamaailmassa väki jaettiin joko ”edistyksellisiin” tai ”taantumuksellisiin”. Kovin helposti se leimaaminen tapahtui. Fundamentalismista on nyt tullut uusi lyömäase ja usein myös kirosana, joka kertoo jostakin pahasta.
Ahonen puhui keskiviikkona Karjalan teologisen seuran, Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion ja Mikkelin hiippakuntien Joensuussa järjestämässä Jumala-symposiumissa.
Ilmoita asiavirheestä