Maria Guzenina-Richardsonin mukaan asiaan päästäneen käsiksi syksyllä.
– Virkamiehet antoivat sellaisen arvion, että he pystyvät irrottamaan työpanoksen niin että se on syksyyn menevää aikaa – mutta kuitenkin tämän hallituskauden aikana, ministeri sanoo Kotimaa24:lle.
Hän muistuttaa, että sosiaali- ja terveysministeriössä on todella isoja ja tärkeitä lakihankkeita tekeillä. Vaihtoehtohoidoista nousi jälleen jonkin verran keskustelua, kun esirukoilija Pirkko Jalovaaran tapauksesta kohistiin hiljattain.
Nostiko Jalovaaran tapaus tarvetta kiirehtiä vaihtoehtohoitoihin liittyvää lainsäädäntöä?
– Meillä on todella paljon asioita jotka on todella akuutteja. Esimerkiksi tämä lastensuojelun kehittäminen on todella akuutti ja terveys- ja sosiaalipalvelujen kuntoon saattaminen on äärimmäisen tärkeä. Nämä on kaikki todella tärkeitä asioita, jotka ovat ministeriön listalla. Minä en ainakaan ole löytänyt sieltä yhtäkään, johon voisi vetää henkselit yli ja sanoa että ei me tähän puututa.
Herättikö Jalovaaran tapaus ministerissä tunteita?
– En suhtaudu näihin tunteella, muuta kuin ehkä tämä lastensuojelu ja vanhustenhuolto, siinä voin myöntää että tunteet nousee pintaan paikka paikoin, mutta ei näitä asioita tunteella viedä vaan tekemällä, Guzenina-Richardson vastaa.
Hallitusohjelman mukaan vaihtoehtohoitoihin liittyvää lainsäädäntöä jatkovalmistellaan yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Hiljattain ministeri Guzenina Richardson (sd.) vastasi kansanedustaja Timo Heinosen (kok.) kirjalliseen kysymykseen, milloin ja miten hallitus ottaa käsittelyyn vaihtoehtohoitoihin liittyvän lainsäädännön.
Vastauksessaan ministeri totesi terveydenhuollon valvontaryhmän esittäneen parannusehdotuksia terveydenhuollon valvontaan, jonka takia muun muassa ammattihenkilölakia ja -asetusta ja potilaslakia on tarkoitus muuttaa. Guzenina-Richardsonin mukaan tässä yhteydessä voitaisiin mahdollisesti toteuttaa myös vaihtoehtohoitoja pohtineen työryhmän ensimmäisen vaiheen toimenpiteet potilasturvallisuuden parantamiseksi ja linjata toisen vaiheen sisältöä.
Vuonna 2009 työryhmä ehdotti ensi vaiheessa sääntelyä, jolla voitaisiin vaikuttaa ripeästi vakavimpiin vaihtoehtohoitojen potilasturvallisuusongelmiin. Terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevaa lakiin lisättäisiin säännös, jolla rajattaisiin eräiden potilasryhmien hoito vain terveydenhuollon ammattihenkilöille. Muu kuin terveydenhuollon ammattihenkilö voisi hoitaa tiettyjä vakavia sairauksia ja potilasryhmiä ainoastaan yhteistyössä lääkärin kanssa.
Toiseen vaiheeseen työryhmä olisi ehdottanut vaihtoehtohoitoja koskevaa laajempaa lainsäädäntöä.
Edellinen hallituksen aikana sosiaali- ja terveysministeriö luopui varsinaisen erillisen vaihtoehtohoito- eli puoskarilain valmistelusta ja katsoi, että asiakkaiden oikeusturvaa parannetaan kehittämällä potilaslakia ja kuluttajalainsäädäntöä.
STM:n sosiaali- ja terveyspalveluosaston johtaja Annakaisa Iivari toteaa, että ministerin kanssa ei ole keskusteltu siitä, nousisiko myös oma laki vaihtoehtohoidoista jälleen tällä hallituskaudella pöydälle.
Iivari toteaa, että myös työ- ja elinkeinoministeriön on ajateltu vievän asiaa omalta osaltaan eteenpäin.
Iivari muistuttaa, että vaihtoehtohoitojen kenttä on laaja.
– Siellä on paljon toimintaa, myös kosmetologit antavat hoitoa, esimerkiksi botox-hoidot, jotka tulevat tälle alueelle. Kenttä muuttuu, sitä pitää aina tarkastella ja päivittää, että vastaako lainsäädäntö näihin tarpeisiin.
Ovatko botox-hoidotkin vaihtoehtohoitoja?
– Eivät ne välttämättä kuulu vaihtoehtohoitoihin, mutta hyvin paljon muidenkin kuin terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimintaa on tällä alueella, ei se sinänsä vaihtoehtohoito ole, mutta toiminnan kirjo on aika laaja tällä kentällä, Iivari pohtii.
Ilmoita asiavirheestä