Lomalla monen perheen ja pariskunnan elämä kriisiytyy. Parempi avioliitto ry:n toiminnanjohtaja Hanna Ranssi-Matikainen antaa vinkit riitojen ennaltaehkäisyyn ja ratkomiseen.
Parisuhteessa ihminen tarvitsee kokemuksen siitä, että hän on puolisolleen erityisempi kuin kukaan muu. Perhe- ja parisuhdekriisien ytimessä on usein kadonnut tunneyhteys puolisoon, sanoo Hanna Ranssi-Matikainen.
Hän on Parempi avioliitto ry:n puheenjohtaja ja kolmen lapsen äiti, joka on tutkinut parisuhteen saloja lähes koko aikuisikänsä. Teologian tohtoriksi hän väitteli vuonna 2012 aiheenaan erokriisin työstäminen toimivaksi parisuhteeksi. Avioliiton myötä- ja vastamäkiä hän on kulkenut puolisonsa, opetusneuvos Pekka Matikaisen kanssa pian 23 vuotta.
Ranssi-Matikaisen mukaan parasta suhteen hoitoa ja kriisien ennaltaehkäisyä on varata riittävästi aikaa parisuhteelle. Tästä ei kannattaisi luistaa edes pahimpina ruuhkavuosina.
– Valitettavasti nykyaika ei tue tätä. Läheisyyden vaalimiselle ja elämän jakamiselle puolison kanssa on vaikea löytää tilaa.
– Moni ajattelee, että ollaan arjessa vain hyvä työpari, hoidetaan lapset, koti ja työt. Sitten toivotaan, että arjen ohittamiset ja läheisyysvajaus paikkautuisivat lomalla. Tästä seuraa lähes aina ongelmia.
Kun ihminen on liian lujilla, hän hermostuu helposti
Lomaan keskittyneet hartaat toiveet yhteisestä ajasta, huomiosta, seksistä ja läheisyydestä saattavat kaatua monesta syystä. Toiveista ei ehkä osata tai uskalleta puhua. Lomaa edeltänyt tihentynyt työtahti on kenties tyhjentänyt aikuisten akut, mikä johtaa tiuskimiseen.
– Kun ihminen on liian lujilla, hän hermostuu helposti. Ennen lomaa kannattaisi tietoisesti päättää, että pyrkii katsomaan itseä ärsyttäviä pikkuasioita läpi sormien.
Lapsiperheen arjessa loma ei myöskään vähennä arkivelvoitteita kovin paljon. Vastuu kotitöistä tai taloudellisten asioiden hoitamisesta saattaa jakaantua epätasaisesti, mikä kiristää tunnelmaa ja heikentää keskinäistä ymmärrystä puolisoiden välillä. Molempien on tärkeää tietää, mihin kaikkeen välttämättömään aikaa kuluu ja mihin perheellä on taloudellisesti varaa.
Mikä kaikki on oikeasti pakko saada töissä valmiiksi ennen lomaa?
Lisäksi arjen kriisit laukeavat usein siirtymissä, kuten mökille tai lomamatkalle lähtiessä. Niissä korostuvat perheenjäsenten eritahtisuus ja erilaiset temperamentit.
– Suurinta viisautta olisi elämän hidastaminen jo ennen lomaa. Elämästä pitäisi tietoisesti karsia asioita ja raivata aikaa yhteisille hetkille, hauskanpidolle ja puhumiselle puolison kanssa.
Hän kannustaa pohtimaan myös työelämässä sitä, mikä kaikki on oikeasti pakko saada valmiiksi ennen lomaa.
– Onko sinun todella annettava kaikki itsestäsi työssä ennen lomalle jäämistä? Kiire ja uupumus ovat aina pois perheeltä. Jos haluat onnellisen parisuhteen, siihen on satsattava aikaa. Se aika on pois jostakin muusta. Nämä ovat arvovalintoja.
Jos riita tulee, nopeimmin päästään eteenpäin, kun molemmat myöntävät avoimesti virheensä ja pyytävät vilpittömästi anteeksi.
– Helpommin sanottu kuin tehty, Ranssi-Matikainen myöntää.
Minimisuositus on 10 tuntia tietoista parisuhdeaikaa viikossa
Hanna Ranssi-Matikaisen mukaan puolisoiden välistä yhteyttä voidaan vaalia pienilläkin päätöksillä. Itse hän harrastaa yhdessä miehensä kanssa pyöräilyä, juoksemista ja veneilyä. Myös yhteinen ruuanlaitto tai vaikka pyykkien ripustaminen yhdessä rupatellen voi olla parisuhteen laatuaikaa.
– Minimisuositus tietoisesti otetulle parisuhdeajalle on 10 tuntia viikossa. On hyvä luoda arkeen rutiineja, jotka tukevat sen toteutumista.
– Jos ihminen ei kerro kumppanilleen, mitä hän tarvitsee ja mistä hän nauttii, häntä ei oikein voi rakastaa. On uskallettava ottaa riski ja oltava kumppanille avoin, annettava toiselle aseet hyvässä ja pahassa.
Yksinkin voi tehdä hyvää parisuhteelle – paitsi jos kumppani on luonnehäiriöinen
Yksinkin voi tehdä paljon hyvää parisuhteen eteen, jos kyseessä on kaksi tavallista, myötätuntoon kykenevää ihmistä.
– Toisen hyväksyvä ja toista kuunteleva käytös pehmentää aina suhdetta. Vaikka se olisi aluksi yksipuolista, se voi laukaista vaikeankin parisuhdekriisin.
Poikkeuksen tekevät luonnehäiriöiset, jotka ottavat kumppanistaan kaiken hyvän mutta eivät anna itse mitään. Usein luonnehäiriöinen tuottaa tahallaan kärsimystä ja alistaa. Hänellä ei ole empatiakykyä.
– Tällaisessa suhteessa elävän on syytä kysyä, suostuuko hän tähän kohteluun, kestääkö hän sitä ja tarvitseeko hänen kestää.
Hälytyskellojen pitäisi soida, jos ihminen ei pysty latautumaan omassa kodissaan, vaan on siellä jatkuvasti kohtuuttomien odotusten kohde. Hanna Ranssi-Matikaisen mukaan parisuhteissa siedetään aivan liikaa törkeää käytöstä, johon esimerkiksi työpaikoilla puututtaisiin vakavana kiusaamisena.
– Parasta olisi viheltää peli poikki ja sanoa, ettei enää suostu huonoon kohteluun. Jos ihminen kuitenkin päättää syystä tai toisesta jäädä sairaaseen suhteeseen, hänen kannattaa ympäröidä itsensä ystävillä, jotka haluavat hänelle hyvää ja välittävät aidosti.
Jokainen on itse vastuussa hyvinvoinnistaan
Ranssi-Matikaisen mukaan ihminen on aina vastuussa itse omasta onnellisuudestaan ja hyvinvoinnistaan. Tärkeintä on huolehtia, että nukkuu riittävästi, syö säännöllisesti ja vetää suojakseen terveelliset rajat.
– Ihmisen omalla vastuulla on myös löytää asiat, joiden avulla hän latautuu. Joku latautuu hengellisyyden kautta, toinen tarvitsee hikiliikuntaa tai luonnossa vaeltelua. Kukaan ei saa antaa itsestään ylenpalttisesti, niin että akut ovat jatkuvasti tyhjät.
– Jos itse voin hyvin, pystyn rakastamaan enemmän puolisoani. Samalla autan häntä rakastamaan enemmän itseään ja minua.
Apua parisuhteeseen:
• Seurakuntien perheasiain neuvottelukeskukset
• Eri järjestöjen parisuhdeleirit, -kurssit ja -viikonloput
• Väestöliiton parisuhdeneuvonta ja nettikurssit
• Yksityiset terapeutit
• Parisuhteisiin erikoistuneet diakoniatyöntekijät ja papit
Kuva: Jani Laukkanen
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.