Kirkko ja Allegra Lab Helsinki torjuivat tapamaallisuutta SuomiAreenassa. Katuperformanssi ja vanhan kirkkoveneen puolikas herättivät huomiota Porin kaduilla.
Kirkkoveneen ääreen pysähtyneille ihmisille tarjottiin mahdollisuutta keskustella kirkon työntekijöiden kanssa.
– Vene kiinnittää huomiota vauvasta vaariin, Ihmisten ilmeet ovat olleet näkemisen arvoisia, kertoi Porin Teljän seurakunnan perhediakoniatyöntekijä Satu Katila.
Myös diakoniatyöntekijöiden värikkäät paidat herättivät kiinnostusta. Osa ihmisistä yllättyi siitä, että papit eivät olekaan ainoita kirkon työntekijöitä, joilla on virka-asut. Pian he huomasivat, että myös diakonien kanssa voi jutella henkisistä asioista.
Suosittuja keskustelunaiheita olivat muun muassa uusi avioliittolaki ja naispappeus. Lisäksi moni pohti, onko taivasta tai kuoleman jälkeistä elämää todella olemassa.
Myös Allegra Lab Helsinki -yhdistyksen katuperformanssi kirvoitti hengellisiä keskusteluja. Kaksi näyttelijää kiersi kadulla kyselemässä ihmisiltä, mistä he voisivat löytää mielenrauhan. Projektin tarkoituksena oli pohtia, miten tapamaallisuutta voisi torjua omassa elämässä.
Tapamaallisuus ei ole vakiintunut termi, mutta Allegra Labin projektipäällikön Alina Suvilan mukaan sen oireita ovat merkityksettömyyden tunne, yksinäisyys ja oman paikan etsiminen.
– Henkisyyden puute on lisääntynyt yhteiskunnassa. Ihmisen pitää itse löytää ne keinot, joilla hän pystyy torjumaan tapamaallisuutta parhaiten.
Lääkkeeksi ehdotettiin muun muassa yhteisöllisyyttä, luontoa ja rakkautta. Myös usko ja kirkko mainittiin useaan otteeseen.
– Moni koki vaikeaksi sen, että uskosta saa helposti huuhaa-leiman, vaikka se tuo itselle hyvää oloa, Suvila totesi.
Satu Katila kirkkoveneen ruorissa. Kuva: Markus Mäki
Ilmoita asiavirheestä