Kirjailija-pappi Jaakko Heinimäen uusi kirja Kerettiläisen käsikirja (Kirjapaja) käsittelee klassisia harhaoppeja. Kirjassa Luther-Säätiö ja Lähetyshiippakunta liitetään donatolaisuuteen.
Donatolaisuuden perusajatus on, että kirkon pyhyys riippuu yksittäisten jäsenten pyhyydestä ja heidän siveellisestä vaelluksestaan.
”Säätiön ja Lähetyshiippakunnan retoriikassa kuuluu vahva donatolainen korostus: luopiokirkko on sekä moraalisesti että hengellisesti väljähtynyt, eivätkä hairahtuneet piispat pysty ohjaamaan laumaansa kohti oikeita laitumia”, Heinimäki kirjoittaa.
Heinimäen mukaan teknisesti ottaen donatolaisuudessa – ja varsinkin Lähetyshiippaunnassa – on kysymys pikemminkin skismasta kuin kerettiläisyydestä.
”Skismalla tarkoitetaan irtautumista valtakirkosta kirkon järjestykseen (esimerkiksi virkaan ja sakramentteihin) liittyvien erimielisyyksien takia, kun taas heresiassa eli kerettiläisyydessä erimielisyydet koskevat uskoa ja oppia.”
Heinimäki kirjoittaa, että pohjimmiltaan niin sanotussa donatolaiskiistassa ei ollut kyse kirkosta ja sakramenteista, vaan sen varsinainen ydin koski ihmiskuvaa ja sitä miten suhtautua ihmisen epätäydellisyyteen.
”Donatolaiset, sen paremmin kuin Lähetyshiippakunnankaan väki, eivät varmastikaan allekirjoita irtautuneensa kevyistä syistä tai muutenkaan mistä tahansa mieleen juolahtaneesta syystä, vaan he katsovat toimineensa hätätilanteessa ja pakkoraossa. Ja olevansa mieluummin oikeassa kuin yhdessä”, Heinimäki summaa.
Kuva: Matti Karppinen
Lue myös:
STI Kyyhkyselle: Perinteinen virkakäsitys ei ole harhaoppi
”Se mikä oli 20 vuotta sitten dogmi, on nyt harhaoppi”
”Mitä kutsutaan raamatullisuudeksi, täyttää harhaopin tuntomerkit”
Professori: ”Vanhoillislestadiolaisuus ei ole lahko vaan skisma”
Ilmoita asiavirheestä