Helinä Marjamaa tarttuu Kokkolan seurakuntayhtymän ruoriin

Vilhelm Kankkosen aamukammassa piikit loppuivat huhtikuun lopussa. Nyt kutsuvat oloneuvoksen päivät. Toukokuussa Helinä Marjamaa ottaa vastuulleen Kokkolan seurakuntayhtymän hallintojohtajan pestin.

Kankkonen jättää tehtävänsä helpottunein ja haikein mielin. Seurakuntayhtymän talous on tällä hetkellä tasapainossa.

– En näe, että seurakuntien talous muuttuisi merkittävästi positiivisemmaksi lähitulevaisuudessa. Menot eivät voi kasvaa, joten toiminnan laajentaminen tulevaisuudessa edellyttää vapaaehtoistoimintaa, Vilhelm Kankkonen toteaa.

– Määrärahat eivät tule kasvamaan, joten töiden organisoinnilla ja reagoimalla muutoksiin riittävän ajoissa voidaan positiivinen tilanne säilyttää, lisää Helinä Marjamaa.

Säästäminen tulee olemaan seurakuntien toiminnan arkea jatkossakin.

– Sen positiivisia vaikutuksia on varmasti mahdollinen vapaaehtoisuuden lisääntyminen. Yhä useampi seurakuntalainen voi rohkaistua mukaan toimintaan, joka antaa sisältöä elämään, toteavat molemmat.

Kipeitäkin muutoksia ja organisaation uudelleen arviointia on takanapäin. Kankkonen voi huokaista jättäessään työt taakseen.

– Ensin on tarkoitus levätä ja rentoutua kesän ajan ja syksyn tullen lähteä mukaan esimerkiksi vapaaehtoistoimintaan, Kankkonen suunnittelee.

– Jään varmasti kaipaamaan mukavaa ja ammattitaitoista työyhteisöä.

Seurakuntatyön monipuolisuus yllätti kuntapuolelta tulleen

Helinä Marjamaan työura on edennyt kunta- ja yksityisen sektorin esimies- ja johtotehtävien kautta seurakuntayhtymän hallintojohtajan tehtäviin.

– Olen onnellinen ja innostunut saadessani aloittaa taas uudet tehtävät ja saadessani tutustua työyhteisöön ja sen toimintatapoihin, Marjamaa kertoo.

Seurakunnissa tehdään todella merkittävää ja monipuolista työtä, mikä Marjamaan mukaan ei välttämättä näy ulospäin.

– Olen suorastaan hämmästynyt, kuinka suurta osaa kokkolalaisista esimerkiksi diakonia palvelee, Marjamaa sanoo.

Saksofoninsoittoa seurakuntanuorissa

Vilhelm Kankkonen kertoo kasvaneensa seurakuntaan varsin tiiviisti. Aktiivisena seurakuntanuorena hän soitti saksofonia puhallinorkesterissa ja osallistuu edelleen Kyrkans Ungdomin toimintaan.

– Nähtäväksi jää, tuleeko saksofoni kaivettua esiin nyt, kun vapaa-aika lisääntyy, Kankkonen nauraa.

– Seurakunta on turvallinen yhteisö johon nojata, varsinkin vaikeina aikoina.

Myös Helinä Marjamaalle on tärkeää kuulua seurakuntaan.

– Olen itse käynyt pyhäkoulua, ja lapseni ovat olleet päiväkerhossa. Seurakunta on hyvin luonnollinen osa elämääni.

Entisen pikajuoksijan lenkit ovat nykyään hitaampia ja pitempiä, mutta liikunta on edelleen tärkeää.

– Liikunta sopii minusta hyvin myös seurakunnan toimintaan, Suomen nopein hallintojohtaja hymyilee.

Kuka?

Vilhem Kankkonen:

Ikä: 63 v

Perhe: vaimo, kaksi aikuista lasta, 3 lastenlasta ja neljäs tulossa

Harrastukset: penkkiurheilu, liikunta, Kyrkans Ungdom

Lempiruoka: liharuoat

Paras katsomani elokuva: Notre Damen kellonsoittaja

Suurin saavutukseni: lasten kasvattaminen

Helinä Marjamaa:

Ikä: 58 v

Perhe: perheeseen kuuluu puoliso, 5 aikuista lasta ja yksi lapsenlapsi

Harrastukset: liikunta, puutarha, Lions-toiminta, ystävät

Lempiruoka: kaalilaatikko

Paras katsomani elokuva: Babe – urhea possu

Suurin saavutukseni: lasten kasvattaminen

Kirjoittaja ja kuvaaja on Tarja Jakobsén, joka on tehnyt jutun osana julkaisugrafiikan ammattitutkintoa.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliTarvitaanko Suomi-rockiin tai treenaamiseen Raamattu?
Seuraava artikkeliMaailman rukouspäivä kasvaa ja kansainvälistyy

Ei näytettäviä viestejä