Tunnetuimpiin suomalaisiin helluntailaisiin teologeihin kuuluva professori Veli-Matti Kärkkäinen vihitään marraskuun alussa Yhdysvaltojen evankelisluterilaisen kirkon (Evangelical Lutheran Church in America, ELCA) papiksi. Asiasta kertoi Suomessa ensimmäisenä Ristin Voitto -lehti.
Systemaattista teologiaa opettava ja tutkiva Kärkkäinen on asunut Yhdysvalloissa jo 15 vuotta. Hän on työskennellyt professorina kuuluisassa yhteiskristillisessä Fullerin teologisessa seminaarissa Los Angelesin lähellä. Lisäksi Kärkkäinen on ekumeniikan dosentti Helsingin yliopistossa.
Luterilaiseen kirkkoon liittymiseen ja pappisvihkimyksen ottamiseen ei Kärkkäisen kohdalla liity mitään dramatiikkaa. Hänet on kastettu lapsena ja konfirmoitu luterilaisessa kirkossa.
Sen sijaan tietä ELCA:aan on pohjustanut se, että Kärkkäinen on jo jonkin aikaa avustanut ELCA:n suomenkielisestä työtä Kaliforniassa ja Texasissa.
– Suomalaistyö tapahtuu ELCA:n alaisuudessa. Tässä mielessä se on jo tuttu minulle. Myös ELCA:n yhteistyö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanssa on saumatonta, Kärkkäinen kertoo.
Näistä syistä ELCA on Kärkkäisestä esimerkiksi Missouri Synodia tai NALC:ia (North American Lutheran Church) luontevampi vaihtoehto suomalaisille.
Kirkkokunnan vaihtaminen aiheuttaa ekumeenisia järjestelyjä
Pappina Kärkkäinen sitoutuu luterilaiseen tunnustukseen. Lapsikaste ei ole hänelle helluntailaisenakaan ollut mikään ongelma – maailmassa on helluntailaisia kirkkoja, jotka kastavat lapsia.
Ristin Voiton haastattelussa Kärkkäinen kertoi, ettei luterilaiseksi kääntyminen silti merkitse sitä, että hän ”jättäisi helluntailaisuuden taaksensa”. Mitään uskonnollisesta kaksoisjäsenyydestä ei kuitenkaan ole kyse.
– Luterilaisen pappina en tietenkään voi olla toisen kirkkokunnan jäsen. En toimi kotimaassani enkä Yhdysvalloissa missään virallisessa helluntailaisuuden vastuutehtävässä, vaikkakin yhteydet ja ystävyyssuhteet helluntailaisuuteen säilyvätkin ja toivon – ehkä naiivisti – että voisin jatkaa myös sellaisia yhteistyön muotoja, jotka ovat sopusoinnussa nykyisen asemani kanssa, Kärkkäinen sanoo.
Mahdolliset yhteistyön muodot tarkoittavat hänelle esimerkiksi puhujavierailuja ja kirjoittelua.
Kirkkokunnan vaihtaminen pakottaa arvioimaan myös eräitä ekumeenisia tehtäviä uudelleen.
– Pitkän kansainvälisen ekumeenisen kokemukseni tähden minua on pyydetty pappisvihkimykseni jälkeenkin olemaan käytettävissä joissakin helluntailaisten oppineuvotteluissa. Pidän esimerkiksi pääesitelmän Turkissa joulukuussa Reformoidun Maailmanliiton dialogissa.
– Juuri alkavassa luterilais-helluntailaisessa kansainvälisessä dialogissa helluntailainen osapuoli on virallisesti kutsunut minut jäsenekseen, mutta jatkan vielä keskusteluja molempien osapuolten kanssa siitä, mikä olisi paras ratkaisu tilanteessa ja jos osallistun, mikä olisi roolini, Kärkkäinen pohtii.
Hän kertoi myös haluavansa vaikuttaa ELCA:ssa sisältäpäin. Mitä se tarkoittaa?
– Ammattiteologina tehtäväni pastoraalityön ohella on tietenkin teologinen pohdiskelu ja reflektio, ja kyllähän tuotantoani luetaan ELCA:n keskuudessa ja sitä käytetään myös teologien koulutuksessa, Kärkkäinen tiivistää.
Kaikki kirkot vapaiden suuntien asemassa
Erityisesti Kärkkäisen sydäntä lähellä on kirkon lähetystehtävä. Kärkkäinen tahtoo kantaa kortensa kekoon ELCA:n missionaalisessa orientaatiossa.
– Toisin kuin kotimaassamme, Yhdysvalloissa kaikki kirkot – myös ylivoimaisesti suurin eli katolinen kirkko – ovat tavallaan ”vapaiden kirkkojen” asemassa. Niillä ei ole minkäänlaista yhteyttä valtioon ja ne rahoittavat itse toimintansa. Niiden täytyy aivan eri tavalla kuin Suomessa pohdiskella olemassaolonsa ja toimintansa mahdollisuuksia.
ELCA:ssa teologia odottavia haasteita on Kärkkäisen mukaan esimerkiksi kirkon missionaalinen suuntautuminen, johon puolestaan kuuluu uusien seurakuntien perustaminen.
– Muita ovat maallikoiden aktivoiminen ja jumalanpalveluselämän uudistaminen. Ne kaikki kaipaavat jatkuvaa teologista uudistumista. Näen tärkeänä myös sakramenttiteologian, luterilaisen pneumatologian, ja sen tyyppisten teemojen tuoreen pohdiskelun, Kärkkäinen kertoo.
Yhdysvalloissa kirkkokuntien raja-aidat ovat Suomeen verrattuna matalia. Esimerkiksi pappien siirtyminen protestanttisesta kirkkokunnasta toiseen ei ole niin harvinaista kuin Suomessa.
– Aitojen mataluuden huomaan myös työssäni Fullerin seminaarissa, missä on opiskelijoita kaikista protestanttisista ja myös anglikaanisista kirkoista.
ELCA on tunnustukseltaan luterilainen ja yksi maailman suurimmista luterilaisista kirkoista. Sen kirkollinen profiili on Kärkkäisen mukaan kuitenkin ”yleisprotestanttinen”.
– Kuten Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa, ELCA:aan mahtuu monenlaista teologista ja hengellistä suuntausta, liberaaleista konservatiivisiin ja siltä väliltä. Yhdysvaltojen Keskilännessa ELCA:aa pidetään edelleen skandinaavis–saksalaistaustaisena kirkkona, toisin kuin monikulttuurisessa Kaliforniassa, Veli-Matti Kärkkäinen sanoo.
Ilmoita asiavirheestä