Helluntaiherätys julkistaa tulevana viikonloppuna uskonoppinsa pääkohdat. Kirkkohallituksen teologinen asiantuntija Tomi Karttunen arvioi asiakirjaa.
Suomen helluntaiherätys julkisti jo vuonna 2001 opistaan tiiviin teologisen peruslinjauksen. Keskeiset opinkohdat oli puristettu muutamiin lauseisiin.
Jo tuolloin todettiin, että asiakirjaa täytyy laajentaa. Nyt 13 vuotta myöhemmin liike on viilannut uskonsa pääkohdat kirjaseksi. Suomen helluntaiseurakuntien uskon pääkohdat julkistetaan ensi viikonloppuna Hämeenlinnassa liikkeen Talvipäivillä. Asiakirjan sisällön on hyväksynyt Suomen helluntaikirkon hallitus.
Kirkkohallituksen teologian ja ekumenian johtava asiantuntija Tomi Karttunen, oliko asiakirjassa jotakin mikä yllätti?
– Yllättävää on selkeys, jolla korostetaan Raamatun Sanan ja Pyhän Hengen vaikutuksen tasapainoa sekä karismaattisten lahjojen ja ilmiöiden alisteisuutta Sanalle ja niiden arviointia Raamatun kokonaisilmoituksen valossa. Myös Jumalan kolminaisuus ja kasteen toimittaminen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen sekä ajatus ”jo syntymässä peritystä turmeltuneisuudesta” tulevat selkeämmin esiin kuin voisi ennakkoon ajatella.
Mihin dokumentin edustama teologia sijoittuu helluntailaisten globaalissa perheessä?
– Linjaus sijoittuu helluntailiikkeen keskitielle. Se on itseymmärrystään vuosisatojen saatossa selkiyttänyttä klassista helluntailaisuutta Pohjoismaiden luterilaisessa kontekstissa. Omaa perinnettä tarkastellaan Raamatun auktoriteettia korostaen pitäen silmät avoinna myös muiden kristittyjen suuntaan. Julkaisu kiteyttää mielestäni osuvasti: ”Julkaisussa tulevat esiin sekä klassisen kristinuskon teologiset perusnäkemykset, joihin helluntailiike suurelta osin yhtyy, että helluntaiseurakunnille ominainen Pyhän Hengen toiminnan painotus”.
– Toisaalta on huomattava, että joissakin kysymyksissä on myös eroja Suomen helluntaiseurakuntien välillä. Kyseessä on kokoava esitys, joka jättää myös eroille tilaa tietyissä kysymyksissä, koska ”raamatunselityksemme on vajavaista”.
Onko dokumentin teologinen argumentointi laadukasta?
– Helluntailiikkeessä teologian harjoittaminen myös akateemisella tasolla on yleistynyt viime vuosina ja vuosikymmeninä. Asiakirjan teologinen argumentointi on yleisesti ottaen selkeää ja laadukasta. Luterilaisesta näkökulmasta tosin esimerkiksi kasteopissa voi nähdä tiettyä jännitteisyyttä, mutta helluntaiperinteen näkökulmasta tässäkin kysymyksessä on oma näkemys esitetty varsin mallikkaasti.
– Paras on mielestäni Pyhää Henkeä käsittelevä kohta, koska siinä pyritään esittämään Hengen toiminta kolminaisuusopin yhteydessä. Suhtautuminen ihmisille annettuihin Hengen lahjoihin linjataan paavalilaisen tervehenkisesti.
Näkyykö asiakirjassa luterilaisuuden vaikutusta?
– Luterilaisuuden vaikutus tulee esiin Raamatun auktoriteetin ja uskonvanhurskauden korostamisessa. Siinä painotetaan, että usko on lahja, ihminen on kykenemätön pelastamaan itsensä ja Jumalan tarjoaman pelastuksen vastaanottaminen on Pyhän Hengen työtä. Tähän liittyy ajatus ihmisen turmeltuneisuudesta, joka on peritty jo syntymässä.
– Aiemmissa keskusteluissa on todettu, että suomalaisten helluntailaisten ehtoolliskäsitys liikkuu jossain luterilaisten ja reformoitujen välimaastossa. Tämä näkyy Kristuksen todellisen läsnäolon korostamisessa – vaikkakin uskon kautta. Luterilaisessa teologiassakin ajatellaan, että usko ottaa vastaan Kristuksen ja hänen lahjansa ehtoollisessa, mutta läsnäolo ei ole uskosta riippuvaista vaan myös objektiivista.
– Uskon pääkohdat -teos jättää läsnäolon tavan auki ja viittaa siihen, että teologiassa on käytetty läsnäolosta erilaisia määritelmiä: reaalipreesens, spirituaalipreesens ja transsubstantiaatio. Viime aikoina helluntailaiset teologit ovat kiinnostuneet aiempaa enemmän myös kirkkoisistä, patristiikasta.
Miten arvioit dokumentin merkitystä Suomen helluntailiikkeelle?
– Dokumentti on kansainvälisestikin merkittävä helluntailaisen opinkäsityksen esitys. Se auttaa helluntailiikettä Suomessa selkeyttämään identiteettiään ja näkemään yhteyksiä myös jakamattoman kristikunnan perintöön. On hyvä, että yhteinen näky on nyt sanoitettu riittävän selkeästi ja tilaa on jätetty myös helluntailiikkeen seurakuntien erilaisille painotuksille. Oman opetus- ja julistustoiminnan ohella asiakirja on hyvä työväline ekumeenisissa keskusteluissa, kun selostetaan omia käsityksiä toisille.
– Auki kirjoitettu esitys teologisista peruslinjauksista opillisissa kysymyksissä rakentaa luottamusta toisiin kirkkokuntiin päin. Tämä luo pohjaa keskinäisen ymmärryksen ja yhteyden kasvulle sekä auttaa näkemään, miten paljon meillä on yhteistä. Näin luodaan edellytyksiä yhteiselle todistukselle ja palvelulle sekä tulevalle kristillisen yhteyden rakentumiselle.
Aihetta käsitellään myös 16.1. ilmestyvässä Kotimaassa.
Kuva: Olli Seppälä
Ilmoita asiavirheestä