Pääkaupungin turvakodin kymmenen perhepaikkaa eivät riitä kaikille väkivallan uhreille. Viime vuonna turvakodin ulkopuolelle jäi yli 100 ihmistä, ja turvakoti on nytkin viimeistä paikkaa myöten täynnä.
Pääkaupungin turvakodista sai viime vuonna apua 426 perhe- tai lähisuhdeväkivallan uhria, 236 lasta ja 190 aikuista. Viime vuonna turvakotijaksoa ei voitu aloittaa 143 tapauksessa, koska turvakoti oli täynnä. Turvakodin palveluiden ulkopuolelle jäi sekä perheitä että yksin tulevia henkilöitä.
Turvaa tarvitsevien tarpeisiin on vastattu käyttämällä siirtymätilanteissa tilapäisesti lisäpaikkoja. Joka viidennelle, jota ei ole voitu ottaa vastaan, on saatu turvakotipaikka Vantaalta, ja muille on pyritty varaamaan paikka heti, kun tilaa on. Osa on jouduttu käännyttämään kaupungin sosiaalitoimen tai lastensuojelun puoleen.
Väkivalta ei ole vain lyöntejä
Suomi on sitoutunut noudattamaan Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä koskevaa yleissopimusta, jonka suositus on yksi perhepaikka 10 000 asukasta kohden. Pelkästään Helsingissä suositus velvoittaisi 60 turvakotipaikkaan.
– Täysi turvakoti on hyvä merkki siitä, että ihmiset saavat kaipaamaansa apua. Perheväkivalta ei ole vain lyöntejä ja mustelmia. Se saattaa ilmetä myös alistamisena, nöyryyttämisenä ja muina henkisen väkivallan muotoina, jolloin väkivallan kohde kärsii ahdistuksesta tai peloista. On viisasta ja rohkeaa hakea apua, sillä väkivalta usein pahenee jatkuessaan, Pääkaupungin turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Karola Grönlund sanoo tiedotteessa.
Vuoden alusta voimaan tullut valtion rahoitus turvakodeille madaltaa avun hakemisen kynnystä.
– Valtion rahoitus on erinomainen edistysaskel, sillä turvakotipalvelut ovat nyt apua tarvitsevalle täysin maksuttomia, joten raha ei ole este avun hakemisella, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtaja Riitta Särkelä.
Pääkaupunkiseudulla tilanne saattaa kuitenkin vaikeutua entisestään, sillä nykyinen määräraha on riittämätön toiminnan laajentumiseen.
– Nykyisten turvakotien lisäksi tarvitaan uusia paikkoja myös Itä- ja Pohjois-Suomeen. Suomea on arvosteltu siitä, että väkivallan määrään nähden turvakotipaikkoja on liian vähän ja ne eivät sijoitu riittävän kattavasti koko maan alueelle. Uusiin turvakotipaikkoihin määräraha ei riitä. Nykyiselle turvakotiverkostolle ja sen laajentamiselle maan kattavaksi, on varmistettava valtion talousarviossa riittävä rahoitus, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtaja Tuula Haatainen.
Palveluiden parantamiseen Suomea velvoittaa Istanbulin sopimus, joka on Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastainen yleissopimus. Järjestöt ovat kritisoineet, että hallituksen esitys ei täytä sopimuksen velvoitteita. Suomessa on noin 120 turvakotipaikkaa, kun suosituksen mukaan niitä pitäisi olla 500.
Kokemukset turvakodeista positiivisia
YTT Auli Ojurin ja Lapin yliopiston professorin, dosentti Merja Laitisen tekemästä selvityksestä käy ilmi, että turvakodit auttavat tehokkaasti, mutta niihin hakeutumisessa on esteitä.
Tietämättömyys väkivallan vaarallisuudesta, virheelliset käsitykset turvakodista ja ympäristön asenteet vaikuttavat siihen, että väkivaltaan ei haeta apua tai päätöksenteko turvakotiin lähtemisestä lykkääntyy. Merkittävänä syynä on myös leimautumisen pelko. Monille viimeisen sysäyksen lähteä turvakotiin antaa lapset, heihin kohdistuva väkivalta tai sen uhka sekä huoli heidän selviytymisestään.
Turvakoteja käyttää vain hyvin pieni osa väkivaltaa kokeneista. Tätä selittävät palveluiden puute ja suuri kynnys hakea apua.
Apua hakeneiden kokemukset turvakodeista saadusta avusta ja tuesta olivat erittäin myönteisiä. Haastateltavat nostivat keskeisimmäksi auttavaksi asiaksi turvallisen ihmisen läsnäolon. Turvakodissa työntekijät olivat läsnä koko ajan. Haasteltavat arvostivat myös sitä, että turvakodin työntekijät auttoivat käytännön asioiden järjestelyssä, kuten oikeudellisissa asioissa, rikosilmoitusten tekemisessä, lähestymiskieltojen hakemisessa ja tarvittaessa avioeron vireillepanossa. Myös toisilta, samaa kokeneilta, saatu vertaistuki koettiin hyvin tärkeäksi.
Haastatellut kertoivat, että lapsissa tapahtui turvakodissa myönteistä muutosta. Selvitykseen haastateltiin kahtakymmentäkahta Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten turvakodeista apua hakenutta ihmistä.
Ilmoita asiavirheestä