Kirkolliset toimitukset eli kasteet, avioliittoon vihkimiset ja hautaan siunaamiset jatkuvat seurakunnissa myös poikkeuslain aikana. Keskeisimmässä osassa ovat hautaan siunaamiset, sillä kasteita ja vihkimisiä voi siirtää.
Hautajaiskäytäntöihinkin koronavirusepidemia vaikuttaa monin tavoin. Evankelis-luterilaisen kirkon piispat ohjeistivat näistä käytännöistä viime viikolla. Valtioneuvoston linjauksen mukaan julkisiin tilaisuuksiin saa osallistua korkeintaan kymmenen ihmistä, ja se on pääsääntö myös hautaan siunaamisissa. Piispojen mukaan läsnä voivat kuitenkin olla vainajan kaikkein lähimmät omaiset, vaikka kymmenen henkilön raja ylittyisi. Asiasta voit lukea lisää täältä.
Koronaviruksen tartuntatilanne on kriittisin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. Siksi Helsingin seurakuntayhtymä on linjannut myös omaa hautaan siunaamisten käytäntöään.
Tällä hetkellä tärkeää on, ettei hautajaisia lykätä, vaikka niihin voikin osallistua vain pieni joukko. Näin säilytyspaikkoja riittää kaikille vainajille. Helsingin seurakuntien hautaustoimen päällikön Risto Lehdon mukaan samalla varaudutaan tilanteeseen, jossa vainajien määrä kasvaisi selvästi koronavirusepidemian takia.
Helsingin seurakuntien ohjeen mukaan siunaustilaisuus tulee järjestää viimeistään 2–4 viikon kuluessa kuolemasta. Omaiset voivat halutessaan tallentaa tai striimata siunauksen. Haudalla tapahtuvaa siunaamista suositaan: arkku lasketaan tilaisuuden aluksi hautaan, jonka jälkeen pappi toimittaa siunauksen.
Helsingin seurakuntien mukaan muistotilaisuus kannattaa järjestää koronatilanteen rauhoituttua. Sen voi sijoittaa myös uurnanlaskun yhteyteen, jos vainaja tuhkataan.
”Vaihtoehtoisesti vainaja voidaan poikkeuksellisesti tuhkata nyt ja siunata tilanteen normalisoiduttua uurnanlaskun yhteydessä”, seurakuntien ohjeessa todetaan.
Siunauskappeleiden henkilökuntaa suojataan
Hautaustoimen päällikkö Risto Lehto toteaa, että omaisille tuodaan esiin erilaisia vaihtoehtoja poikkeuksellisessa tilanteessa.
– Nämä vaihtoehdot ovat aivan mahdollisia. On omaisten tahdosta kiinni, miten toimitaan.
Lehto huomauttaa, että koronatilanne ja viranomaisohjeet muuttuvat koko ajan, joten tilannetta seurataan tiiviisti.
Tähän mennessä omaiset ovat Lehdon mukaan ottaneet rajoitukset vastaan vaihtelevasti.
– Toiset ovat alkaneet tehdä heti järjestelyjä, vaikka onhan muutos iso, jos vaikka 150 vierasta pitää rajata viiteentoista. Mutta on ollut vaikeitakin tilanteita, joissa omaiset eivät omasta tunnetilastaan johtuen ole halunneet ajatella asiaa pidemmälle.
Tällä hetkellä Helsingin siunauskappeleissa keskitytään suojaamaan henkilökuntaa, Lehto toteaa. Esimerkiksi vahtimestarit kohtaavat paljon ihmisiä. Vaikka yhdessä siunaamisessa olisi kymmenen ihmistä, tapaamisia kertyy, koska tilaisuuksia on paljon.
Helsingin seurakunnissa toimitetaan 80–100 hautaan siunaamista viikossa.
Piispoilta ei tiedossa ajankohtaista kannanottoa tuhkan siunaamiseen
Vainajan tuhkaamista koskevat kysymykset ovat erityisen olennaisia pääkaupunkiseudulla. Helsingissä tuhkataan 86 prosenttia kaikista vainajista. Koko maassa osuus on runsaat 50 prosenttia.
Lähtökohtaisesti vainaja siunataan hautaan ennen tuhkausta. Siunaaminen tuhkauksen jälkeen on poikkeustapaus, josta käytiin julkista keskustelua viimeksi viime syksynä.
Helsingin seurakunnat mainitsevat tuhkan siunaamisen yhtenä vaihtoehtona tämän hetken poikkeustilanteessa toimimiseen. Piispainkokous on käsitellyt asiaa viimeksi syksyllä 2017. Nyt ei ole tiedossa, että piispat ottaisivat lähiaikoina erikseen kantaa tuhkan siunaamiseen, sanoo piispainkokouksen teologinen sihteeri Anna-Kaisa Inkala.
Kirkollisten toimitusten oppaassa todetaan, että hautaan siunaaminen tapahtuu ennen tuhkausta, mutta jos painavat syyt puoltavat päinvastaista menettelyä, siihen ei ole estettä. Kaksi ja puoli vuotta sitten piispainkokous täsmensi, että tällaisia painavia syitä voivat olla maantieteellisen etäisyyden aiheuttama kohtuuton kuljetusmatka, terveydelliset syyt ja ”muut painavat tapauskohtaiset syyt”.
Terveydellisillä syillä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että kyseessä on onnettomuudessa pahoin vaurioitunut tai pitkään kuolleena ollut vainaja.
– Ohjeistusta ei kuitenkaan tule tulkita niin, että tuhkattu vainaja jätetään siunaamatta, Anna-Kaisa Inkala sanoo.
Kuva: Johannes Wiehn
Lue myös:
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.