Herättäjäjuhlien päätösseuroissa sunnuntaina Seinäjoella kuultiin erityisesti suurlähettiläs Mikko Hautalan sekä Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttarin puheissa kuvaa ajankohtaisesta maailmanpoliittisesta ja Suomen tilanteesta.
– Elämme selvästikin historiallista saranavaihetta, jonka seurauksena monet jo totutut asiat ovat kadonneet. Ja monet jo unohdetut asiat ovat palanneet. Auroja taotaan taas miekoiksi. Ei riitä kyky sopia, tarvitaan myös kyky sotia. Rajat nousevat, puomit laskevat. Ainoaksi varmaksi asiaksi nousee epävarmuus, sillä tulevan järjestyksen ääriviivat ovat hämärän peitossa, Mikko Hautala sanoi puheessaan.
– Siinä missä ulkoinen paine yhdistää, sisäinen paine hajottaa. Tämän vuoksi sisäinen ristiriita on seurauksiltaan vakavampi.
Hautala sanoi, että Yhdysvalloissa sisäiset jakolinjat ovat muodostuneet syviksi, kipeiksi ja pitkäaikaisiksi.
– Taloudelliselta ja sotilaalliselta mahdiltaan maailman voimakkainkin suurvalta tuntuu neuvottomalta sen suhteen, miten tämän haavan saisi hoidetuksi ja parannetuksi. Diagnooseista ei ole pulaa, mutta toimivasta hoidosta on, Hautala sanoi.
Hän kehotti suomalaisia katsomaan sisäänpäin, omaan huusholliimme ja yhteisöömme.
– Niin etteivät kasvavissa paineissa jakolinjat repeä ammottaviksi kuiluiksi ja pahimmillaan vuosikymmenten henkisiksi sodiksi, joissa aitoa keskustelua ei enää käydä eikä armoa anneta puolin eikä toisin.
Sen välttäminen vaatii Hautalan mukaan meiltä kaikilta kypsyyttä, suhteellisuudentajua, malttia ja lähimmäisen kunnioittamista.
– Jos nämä ratkaisevasti heikkenevät, on edessämme raskas, pitkä ja luullakseni turha koettelemus. Sisäinen hajaannus lisää myös ulkoisen vaaran vaikutuskerrointa.
MIKKO HAUTALA puhui myös kansallisesta yhteistunnosta.
– Se on jaettua keskinäistä näkemystä siitä, mikä on lopulta tärkeintä. Niistä asioista, jotka yhdistävät meitä yli sellaisten tekijöiden, jotka meitä myös vääjäämättä erottavat. Yhteistunto kestää muutoksen, kritiikin ja erimielisyydet, jotka ovat modernissa yhteiskunnassa väistämättömiä.
– Yhteistunto on hereillä ja valvoo. Se auttaa löytämään ratkaisuja ja parannuskeinoja, ei vain kipukohtia. Yhteistunto on elävää elämää, kokemuksesta nousevaa, ihmisarvoa ja eri näkemyksiä kunnioittavaa. Se ei ole ulkoa tai ylhäältä pakotettua oppia, jossa ylimielisyys usein puetaan tasavertaisuuden kaapuun. Yhteistunto punnitsee asiat tavallaan ja toimii ajallaan, kuten Nato-jäsenyyden kanssa kävi.
Hautalan mukaan toistaiseksi yhteistuntomme on palvellut suomalaisia hyvin.
– Olemme kansakuntana selvittäneet kovatkin koettelemukset. Mutta emme vielä ole välttämättä nähneet pahinta. Jos yhteistunnon säiliö tyhjenee, jokin menee kansakunnassa rikki. Yhteistuntoa onkin siksi vaalittava ja vahvistettava. Eikä tätä tehtävää voi ulkoistaa muille, sille toiselle. Jokaisella on siitä omakohtainen vastuunsa, Mikko Hautala sanoi.
SUOJELUPOLIISIN PÄÄLLIKKÖ Antti Pelttari sanoi päätösseurojen puheessaan, ettei ole menettänyt toivoaan, vaikka työssään käsittelee päivittäin suomalaiseen yhteiskuntaan päivittäin kohdistuvia uhkia, vakoilua, terrorismia.
– Suomalainen yhteiskunta ja Suomen tarina on minusta kestävä. Suomelle toivoa antaa kyky nähdä erimielisyyksistä huolimatta tärkeissä asioissa yhteinen etu. Esimerkiksi tuki Ukrainalle on yhdistänyt niin kansan kuin poliitikot. Suomi on edelleen luottamusyhteiskunta, jossa perusasetus on luottaa toiseen. Ja meillä on kykyä ymmärtää globaaleja ilmiöitä ja kantaa niistä vastuuta.
Antti Pelttari puhui myös sosiaalisen median vaikutuksesta.
– Se on luonut valtavasti uusia yhteyksiä ihmisten kesken. Mutta samalla ovat levinneet erilaiset radikaalit ideologiat ääri-islamismista väkivaltaiseen äärioikeistolaisuuteen ja erilaisiin salaliittoteorioihin. Tämä kehitys koettelee ja tulee koettelemaan suomalaista demokratiaa ja luottamusyhteiskuntaa.
Pelttari nosti esiin Demokraatti-lehden päätoimittaja Petri Korhosen toukokuussa kirjoittaman kolumnin.
– Korhonen vetosi poliitikkoihin, että nämä pysäyttäisivät solvaamisen ja suunpieksennän kierteen, jossa poliittista vastustajaa käsitellään hyvin kärjistävästi. Tämä on erityisen tärkeä viesti tänä aikana. Toivottavasti se aidosti kuullaan.
Juhlakansa reagoi epätyypillisellä tavalla taputtamalla sekä Mikko Hautalan että Antti Pelttarin päätösseurojen puheille.
Seinäjoen herättäjäjuhlat päättyivät polvirukoukseen ja Herraa hyvää kiittäkää -virteen.
Kaikkiaan Seinäjoen herättäjäjuhlilla oli viikonlopun aikana kävijöitä 22 000, huomattavasti enemmän kuin edellisvuonna Joensuussa. Suurin yksittäinen tilaisuus oli lauantain päiväseurat, joissa oli 8 000 vierasta.
Ensi vuonna Herättäjäjuhlat järjestetään Vaasassa.
Lue myös
Yhden ihmiselämän aikana tiukasta avaraksi – Näin herännäisyys kulkee sukupolvelta toiselle
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!
Ilmoita asiavirheestä