Helsingin yliopistossa kokoontui heinä-elokuun vaihteessa tuhannen ihmisen joukko, jota yhdisti yksi asia: raamatuntutkimus. Suomen historian suurimmassa teologian alan konferenssissa järjestettiin noin 240 tilaisuutta, joissa pidettiin runsaat 800 esitelmää. Mukana oli tutkijoita yli 50 maasta.
Konferenssin järjestivät alan suurimmat kansainväliset järjestöt, amerikkalainen Society of Biblical Literature ja eurooppalainen European Association of Biblical Studies.
Muutama tilaisuus oli avoin myös suurelle yleisölle. Yksi niistä oli nimekkäiden varhaiskristillisyyden tutkijoiden Paula Fredriksenin ja Adele Reinhartzin keskustelu. Fredriksen on Bostonin yliopiston emeritaprofessori, joka opettaa paraikaa Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa. Reinhartz työskentelee professorina Ottawan yliopistossa.
Fredriksen ja Reinhartz totesivat keskustelunsa aluksi olevansa juutalaisia Uuden testamentin tutkijoita ja saman akateemisen polven edustajia, joilla on takanaan vuosikymmenten ystävyys. Fredriksenin tuorein kirja käsittelee Paavalia. Reinhartz on äskettäin kirjoittanut juutalaisuudesta ja juutalaisvastaisuudesta Johanneksen evankeliumissa.
Kaksikko pureutui keskustelussaan siihen, miten historiallinen ja teologinen näkökulma Raamattuun eroavat toisistaan. Liian usein käy niin, että teologian tutkimuksessa historian tapahtumia tarkastellaan teologisten silmälasien läpi, Fredriksen ja Reinhartz totesivat.
– Ajatellaan, että teologia ei ole pätevää, elleivät historian henkilöt jaa samaa näkemystä, Fredriksen sanoi.
Se voi johtaa pahimmillaan siihen, että Jeesuksen päähän yritetään ujuttaa kolminaisuusoppia.
– Meidän täytyy muistaa, että muinaisilla juutalaisilla, kristityillä ja pakanoilla oli keskenään paljon enemmän yhteistä kuin meillä on kenenkään heistä kanssa, Fredriksen huomautti.
Reinhartz kertoi kyseenalaistavansa uudessa kirjassaan Johanneksen evankeliumista tehdyn perinteisen tulkinnan. Alalla on yleisesti ajateltu, että evankeliumi osoitettiin Kristukseen uskoville juutalaisille, jotka oli suljettu uskonyhteisönsä ulkopuolelle.
Reinhartzin mukaan ulossulkemista ei tapahtunut.
– Vallalla oleva hypoteesi palvelee kristittyjä tutkijoita. He voivat ajatella, ettei kyse ole evankeliumin juutalaisvastaisuudesta vaan siitä, että juuri kyseiset ihmiset olivat katkeria kokemastaan kohtelusta. Minun mielestäni Johanneksen evankeliumi on juutalaisvastainen alusta loppuun saakka.
{kuva_97c6a758-cf39-4c0f-99d3-b9f2dfef4c9a}
Daniel Maier. Kuva: Olli Seppälä
Saksalainen Daniel Maier ja yhdysvaltalainen Kenneth Cukrowski pitivät konferenssiesitelmät tilaisuudessa, joka käsitteli tunteita Raamatun ajan maailmassa. Maier tutkii väitöskirjassaan iloa ja kiitollisuutta juutalaisiin kirjoituksiin kuuluvassa Riemuvuosien kirjassa. Cukrowski luennoi konferenssissa tunteista Luukkaan evankeliumissa.
Samantyyppisistä tutkimusaiheistaan huolimatta miehet elävät erilaisissa todellisuuksissa. Maier aloitti kaksi vuotta sitten väitöstutkijana Ludwig-Maximilians-yliopistossa Münchenissä. Hänestä piti tulla lukion opettaja, mutta tiede vei mukanaan.
Cukrowski valmistui tohtoriksi Yalen yliopistosta vuonna 1994. Hän työskentelee dekaanina Abilenen kristillisessä yliopistossa Teksasissa ja opettaa siellä Uutta testamenttia ja kreikkaa.
Maier on luterilainen, ”kuten Saksassa on tapana olla”. Hänen tiedekuntansa tosin toimii Etelä-Saksassa katolisella alueella. Kaikki protestanttisen teologian opiskelijat ovat tulleet yliopistoon ulkomailta tai muualta Saksasta, Maier kertoo.
Cukrowskin kirkkokunta on Churches of Christ. Tunnustuskunnan tausta on Yhdysvaltojen 1800-luvun suuren herätysaallon synnyttämässä liikkeessä, joka sai vaikutteita baptisteilta ja reformoiduilta. Sama tunnustuskunta perusti Abilenen kristillisen yliopiston vuonna 1906. Cukrowskin mukaan maailmankuva näkyy yliopiston arjessa, mutta akateemiset kriteerit ovat samat kuin muuallakin.
– Toivotamme kaikki tervetulleiksi opiskelemaan kanssamme mutta emme pyydä anteeksi sitä, keitä olemme.
Cukrowskin mukaan hänen opiskelijoitaan työllistyy muun muassa Churches of Christin, baptistikirkkojen ja katolisen kirkon palvelukseen.
{kuva_581f7ef8-aae8-4a08-bfc5-dda9f1e17235}
Kenneth Cukrowski. Kuva: Olli Seppälä
Mitä iloa miesten tekemästä tutkimuksesta sitten on maailmalle?
– Kirjoitukset sisältävät näyn ihmiskunnasta ja sen yleisestä hyvästä. Tämä näky ylittää sukupuoli-, etniset ja taloudelliset rajat, Cukrowski sanoo.
Maier toteaa joutuvansa perustelemaan asiaa toistuvasti kriittisille insinöörikavereilleen.
– Sanon heille, että Raamattu on tärkeä kirja miljardeille ihmisille. Haluan osoittaa laajemmalle yleisölle, että ihmiset miettivät ennenkin hyvää elämää. Kyse ei ole vain nykyaikaisesta ensimmäisen maailman ongelmasta.
Kuvat: Olli Seppälä. Ensimmäisessä kuvassa Paula Fredriksen (vas.) ja Adele Reinhartz.
Lue myös:
Maailman eksegeetit saapuivat Suomeen – Helsingissä on koolla yli tuhat raamatuntutkijaa
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.