Antti Raunio Kotimaa Suola -aikakauskirjassa. On kuitenkin käynyt niin, että yksilölle kuuluvaa vastuuta lähimmäisistä on annettu liikaa yhteiskunnalle.
Itä-Suomen yliopiston systemaattisen teologian professori Antti Raunion mukaan kirkossa on jäänyt j pinnalle opetus, ettei oikeanlaisesta elämästä oikein voida sanoa lopulta mitään. Kuitenkin kirkolta odotetaan eettisiä puheenvuoroja muun maussa köyhien puolesta..
– Piispojen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta käsitellyt kannanotto Kohti yhteistä hyvää vuodelta 1999 oli vakava yritys sanoa jotakin etiikasta. Siitä nousi melkoinen äläkkä, sillä yhteiskunnassa ei ole totuttu siihen, että kirkko ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Moni koki sen liian poliittiseksi ja arvioi, että kirkosta on tullut demarihenkinen.
Raunion mukaan asia on kuitenkin päinvastoin: sosiaalidemokratia on sukua luterilaiselle sosiaaliajattelulle.
– Hyvinvointivaltio on luterilainen idea. Köyhäinhoito, koulutus ja sairaanhoito on hyvinvointivaltiossa otettu pois suvuilta ja perheiltä, ja annettu valtiolle ja kunnille. Ei ole sattumaa, että luterilaisissa maissa on ollut tällainen yhteiskuntaidea, Raunio sanoo.
Lue Salla Rannan kirjoittama artikkeli viikolla 11 ilmestyneestä Suolasta, jonka teema on diakonia. Suola on Kotimaan tilaajille lähetettävä 68-sivuinen aikakauskirja.
Lue myös ”Diakonia toimii nuono-osaisuuden notkelmissa”
Ilmoita asiavirheestä