Yhteiskuntatyön sihteeri Ilkka Sipiläinen valmistaa keittiössään ilmastoystävällistä ruokaa. Tällä kertaa vuokaan päätyvät härkäpavut, sipulit ja punajuuret.
– Härkäpapu on ikivanha valkuaisainepitoinen ruoka-aines, meilläkin sitä on viljelty jo 1200-luvulta lähtien. Todennäköisesti Jeesuskin söi härkäpapuja, Sipiläinen kertoo yhdestä ekologisesti kestävästä suosikkiruoka-aineestaan.
Ympäristötyö ja ekoteologian lukeminen on muuttanut Sipiläisen elämäntapoja. Hän välttää punaisen lihan ja uhanalaisten lajien, kuten tonnikalan, syömistä. Perheessä ostetaan mahdollisuuksien mukaan luomua.
– Jumalan luoma maapallo on elämän verkko. Ihmisen ahneus ja ymmärtämättömyys on saanut aikaan liikakulutusta. Luonto ei pysty enää kierrättämään kaikkea ilmakehään kertyvää hiilidioksidia. Seurauksena on ilmastonmuutos, keskilämpötilan nouseminen. Tämä taas aiheuttaa ääriolosuhteita: myrskyjä, hyvin kuumaa tai kylmää, tulvia ja toisaalla aavikoitumista, Sipiläinen kertoo.
Kohtuullisuus riittää
Liikkumisen, asumisen ja ruuan kohdalla yksityinen ihminen voi tehdä paljon ympäristöä säästääkseen.
Vältetään lentämistä, valitaan ekoystävällinen lämmitysmuoto, ei asuta liian leveästi. Suositaan lähi-, kausi- ja luomuruokaa. Leivotaan itse, viljellään mahdollisuuksien mukaan omat perunat, kasvikset ja juurekset.
Helsingissä asuvilla Sipiläisillä ei ole autoa ja kesämökin korvaa purjevene.
– Jos asuisimme maaseudulla, missä on pitkät välimatkat, tai olisi pieniä lapsia, joita täytyy kuljettaa paljon, meilläkin olisi auto. Kohtuullisuus riittää, ei tarvitse pyrkiä täydellisyyteen, Sipiläinen pohtii.
Lihaa vain juhlapyhinä
Kirkkohallituksessa työskentelevä Ilkka Sipiläinen oli mukana laatimassa Kirkon ilmasto-ohjelmaa, jonka teemana on ”Kiitollisuus, kunnioitus ja kohtuus”.
– Ylikorostunut kulutuskulttuuri ja vaurauden tavoittelu on saanut monet unohtamaan, että luonto on Jumalan läsnäolon paikka. Maailma on Jumalan ruumis, meidän kotimme.
Sipiläisen mielestä voisimme osittain palata aikaan, jolloin elettiin kohtuullisesti. Metsästä ja puutarhasta saatiin puhdasta ruokaa. Lihaa käytettiin vain juhlapyhinä.
Suosi kausiruokaa
– Liha- ja maitotaloustuotteiden käytön vähentämisellä olisi suuri merkitys ilmaston kannalta. Eläintuotanto aiheuttaa liikennettäkin suuremmat päästöt maailmanlaajuisesti, Sipiläinen toteaa.
Lähi- ja luomuruoka kuormittavat ympäristöämme vähiten. Kausiruuan suosiminen vähentää ruoka-aineiden valmistus- ja kuljetuskustannuksia. Einesten huonona puolena ovat moninkertaisen pakkaamisen lisäksi ongelmalliset lisäaineet.
Entä jos ilmastonmuutos ei olekaan totta, jos maapallo jotenkin itse hoitaa ylikuormituksen? Ilkka Sipiläinen kohtaa usein tämän kysymyksen.
– Vain promille tutkijoista kyseenalaistaa tutkimustulokset. Ja vaikka ilmastonmuutos ei etenisikään ennusteiden mukaisesti, kannattaisi silti tehdä kaikki nämä toimenpiteet. Kysymyksessä on myös oma ja jälkeläistemme terveys, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen sekä eläinten hyvinvointi, Sipiläinen toteaa.
Juttu on julkaistu aiemmin Kotimaa-lehdessä.
Ilmoita asiavirheestä