Värikkäitä saamelaisia pukuja, suuri kota järven rannalla, monia saamen kieliä ruotsin ja suomen kielten lisäksi, kohtaamisia, keskusteluja, konsertteja, elokuvia ja jumalanpalveluksia. Näistä muodostuivat Saamelaiset Kirkkopäivät Ruotsin Arvidsjaurissa 16.–18. kesäkuuta.
Kirkkopäivät järjestetään joka neljäs vuosi ja ne kokosivat jälleen yhteen satoja eri-ikäisiä ihmisiä Ruotsista, Suomesta, Norjasta ja Venäjältä. Yksi päivien järjestäjistä oli Oulun hiippakunta.
Menneisyyden haavat
Lauantain paneelikeskustelussa aiheena oli Totuus- ja sovintokomissio, mikä tarkoittaa sen selvittämistä, millaista rasismia ja syrjintää saamelaiset ovat kokeneet menneisyydessä. Ruotsin kirkon arkkipiispa Antje Jackelèn korosti sitä, että Ruotsin kirkko pitää Totuus- ja sovintokomission perustamista tärkeänä, ja toiminnan tulee tapahtua saamelaisten ehdoilla. Kirkon näkökulmasta totuus ja sovinto täytyy pitää yhdessä. Hän painotti rohkeuden ja kärsivällisyyden merkitystä, prosessi tulee olemaan pitkä, mutta luottamus voidaan rakentaa yhdessä.
Utsjoelta bussimatkalle lähtenyt Marketta Vuolab kertoo, että hänelle parasta antia on päivien hyvä henki.
– Vaikka ei ole yhteistä kieltä kaikki tervehtivät, tämä on meidän oma juttumme, haluamme kuulua yhteen. Kirkkopäivillä ohjelma tulkattiin monelle kielelle; kuudelle saamen kielelle sekä suomeksi ja ruotsiksi.
Vuolab oli käynyt katsomassa elokuvan Sameblod, joka on saamelaislapsen koskettava kasvutarina. Hänen mielestään elokuva kertoi kylmän totuuden saamelaisten kokemasta syrjinnästä.
– Se oli realistinen, mielivalta on vallankäyttöä.
Vuolab iloitsi siitä, että paikalla oli paljon piispoja ja myös pappeja, valtaväestön edustajia.
– Me tarvitsemme yhteistä keskustelua, se on tärkeää.
Elämän lähde – elämän vesi
Päivien teemana oli Elämän lähde – elämän vesi. Vedellä on perinteisesti ollut suuri merkitys saamelaisille. Asumukset rakennettiin lähteiden ja vesistöjen lähelle. Vesi elämän lähteenä symboloi myös kristillistä uskoa. Inarin kirkkoherra Tuomo Huuskon mielestä päivien aihe oli osuva.
– Saamelaiset ovat alkuperäiskansa ja elämä kiinnittyy vahvasti luontoon. Kysymys alkuperäiskansojen oikeuksista esimerkiksi veteen on olennainen.
Huusko korostaa myös sitä kuinka tärkeää on kohtaaminen.
– Tähän juhlaan tullaan yhteen yli rajojen eri maista. Jumala kohdataan yhdessä ja täällä keskustellaan saamelaisille tärkeistä asioista yhdessä.
Yhteisöllisyyttä
Karigasniemeläinen Jouni Esa Nousuniemi oli ensimmäistä kertaa kirkkopäivillä ja erityisen ilahduttavaa oli tuttujen tapaaminen.
– Pidin myös nuorten toimittamasta jumalanpalveluksesta. Nuorten näkeminen täällä on tärkeää, heissä on tulevaisuus.
Janita Känsälä oli mukana Kirkkopäivillä Utsjoen seurakunnan rippikouluryhmän isosena. Janitan mielestä parasta olivat uudet ihmiset. Nuorille oli järjestetty oma leiri kirkkopäivien ajaksi. Leirillä sai käyttää saamen kieltä.
– Puhuimme saamea ja toisten kanssa englantia. Minulle nämä päivät olivat saamelaiskulttuurikylpy. Oli hienoa, kun kaikki jumalanpalvelukset ovat saameksi, saamelaispukuja on niin paljon ja täällä kuulee saamen kieltä niin paljon. Minulle saamelainen identiteetti on tärkeä ja tämä vahvisti sitä, kertoo Känsälä.
Kuvat: Päivi Aikasalo
Ilmoita asiavirheestä