Inkerin kirkkoa alusta saakka mukana rakentamassa olleet Alpo Järvi ja Isto Pihkala näkevät 1980-luvun lopussa alkaneen Inkeri-innostuksen tärkeänä osana myös monen suomalaisen seurakunnan historiaa. Rakentamalla auttamisessa on ollut terapeuttinenkin vaikutuksensa: konkreettisen rakennustyön edetessä ovat talkoolaisten asenteet ja ehkä kotoa opitut, vahvasti Venäjän vastaiset ennakkokäsitykset saattaneet muuttua.
Molempien Inkerin-veteraanien mielestä talkootyö on antanut Suomen kirkolle tärkeän läksyn.
-Suomalainen seurakunta ei nyt tarvitse raavasta, käsillään uskoaan todeksi elävää ja palvelevaa miestä mihinkään. Mutta tulee vielä sellainenkin aika, että kirkko tarvitsee heitä, Järvi sanoo.
Järvelle ja Pihkalalle on tuttua myös naapurimaamme karu arkitodellisuus: lahjuksia odottava, korruptoitunut virkakoneisto ja työhulluja suomalaisia ihmetyttävä, tietynlainen passiivisuus käytännön töihin ryhdyttäessä. Tästä huolimatta he uskovat sisarkirkon tulevaisuuteen.
-Taivaan Isä kyllä huolehtii Inkeristä. Jos sitä jokin uhkaa, se on maallistuminen. Mutta jos se on lähetyshenkinen, se pärjää kyllä, Pihkala toteaa.
Lue Jussi Rykösen laaja reportaasi 13.9. ilmestyneestä Kotimaasta.
Ilmoita asiavirheestä