Israel on uskonnollisesti tällä hetkellä erittäin jakautunut maa.
Yhdysvaltalaisen Pew Research Centerin uuden kyselytutkimuksen mukaan Israelin 8,5 miljoonasta asukkaasta 81 prosenttia on juutalaisia, 14 prosenttia muslimeja, kaksi prosenttia kristittyjä ja kaksi prosenttia druuseja. Lisäksi on hieman uskonnottomia ja muiden uskontojen kannattajiin lukeutuvia.
Kyselytutkimuksessa haastateltiin vain täysi-ikäisiä israelilaisia.
Juutalaisia ryhmiä arvioitaessa kaikista vastanneista 40 prosenttia pitää itseään uskonnollisessa mielessä maallistuneina (hepreaksi hiloni), 23 prosenttia traditionalisteja (masorti), 10 prosenttia uskonnollisia (dati) ja 8 prosenttia ultra-ortodokseina (haredi).
Luvut ovat mielenkiintoisia, koska kysyttäessä lähes kaikki juutalaisiksi identifioituvat määrittelevät itsensä uskonnollisesti juutalaisiksi, vaikka saman kyselyn mukaisesti 1/5 heistä kertoo olevansa ateisteja.
Muslimeja on vastanneista 14 prosenttia, joista miltei kaikki sunnalaisia (13 prosenttia vastanneista).
Pewforumin mukaan maallistuneet ja uskonnolliset juutalaiset elävät pitkälti eri maailmoissa sosiaalisesti ja alueellisesti. Heillä on varsin vähän ystävyyssuhteita ja avioliittoja yli ryhmärajojen.
Kyselyssä todetaan, että 98 prosenttia juutalaisista, 85 prosenttia muslimeista, 86 prosenttia kristityistä ja 83 prosenttia druuseista kertoo, että kaikki tai lähes kaikki heidän läheiset ystävänsä kuuluvat heidän omaan uskonnolliseen viiteryhmäänsä.
Tutkimuksessa huomautetaan myös, että tämä uskonnollinen ja sosiaalinen jakautuminen yltää sille tasolle, että maallistuneille juutalaisille jopa kristitty olisi mieluisampi vävy- tai miniäkandidaatti kuin ultraortodoksinen juutalainen.
Jakautuneisuus vaikuttaa myös politiikan tasolla. Kaikista juutalaisista 76 prosenttia uskoo demokratian sopivan yhteen juutalaisvaltion ajatuksen kanssa, mutta juutalaisten mielipiteet jakautuvat voimakkaasti siinä, olisiko demokraattisille periaatteille vai uskonnolliselle laille (halakha) annettava etusija, jos nämä kaksi asettuvat jossakin asiassa vastakkain: 89 prosenttia ultraortodoksisista kannattaa tällöin uskonnollista lakia, mutta 89 prosenttia maallistuneista juutalaisista demokraattisia periaatteita. Uskonnollisten ja traditionalistien mielipiteet jakautuvat tasaisemmin.
64 prosenttia kaikista juutalaisista vastustaa uskonnollisen lain saattamista valtion lain asemaan.
Etniset vastakkainasettelut ovat voimakkaita. Kyselyn mukaan juutalaisista vastaajista lähes puolet on sitä mieltä, että arabit pitäisi karkottaa Israelista. Viidennes juutalaisista on jopa voimakkaasti tätä mieltä.
Juutalaisista 56 prosenttia uskoo Israelin hallituksen tekevän vilpittömästi työtä rauhan eteen, arabivastaajista vain 20 prosenttia on tätä mieltä.
Vastaavasti vain 10 prosenttia juutalaisista uskoo palestiinalaishallinnon pyrkivän vilpittömästi rauhaan. Arabivastaajista 50 prosenttia uskoo siihen.
Kyselystä käy ilmi myös se, että Israelin juutalaisista 98 prosentin mielestä kaikilla maailman juutalaisilla on oikeus Israelin kansalaisuuteen. 91 prosenttia juutalaisista vastanneista on sitä mieltä, että Israelin valtio on tarpeellinen juutalaisen kansan säilymiseksi.
Kyselytutkimus tehtiin lokakuun 2014 ja toukokuun 2015 välisenä aikana. Otanta oli 5 601 aikuista, varsinaisen Israelin (ja Itä-Jerusalemin) alueella asuvaa ihmistä. Kyselyssä noudatettiin kuitenkin Israelin tilastokeskuksen määritelmää, jonka mukaan joukossa on mukana myös Länsirannan siirtokunnissa asuvia juutalaisia. Sen sijaan Länsirannan arabiväestön keskuudessa kyselyä ei tehty.
Kuva: Raz Levi / Freeimages
Ilmoita asiavirheestä