”Toivottavasti et esitä minulle poliittisia kysymyksiä, sillä niihin minulla ei ole mitään sanottaaa. Minä olen perheen teologi”, hymyilevä Makram Mesherky aloittaa, kun toimittaja vielä säätää puhelimensa äänityssovellusta.
Toteamus kertoo enemmän Mesherkyn nöyrästä luonteesta kuin hänen ajattelustaan. Todellisuudessa hänen sanomansa on mitä poliittisin. Tai se on ainakin niin poliittinen kuin Jeesuksen sanoma oli silloin, kun hän julisti rauhantekijät autuaiksi ja kehotti rukoilemaan vihollisten puolesta. Samat teemat ovat osa myös Mesherkyn missiota. Nykypäivän Lähi-idässä se on radikaalia.
Haastattelun edetessä ilmenee, että tämä maallikkopastori, kirjailija ja luennoitsija on vaikeasti luokiteltavissa. Tutkijana hän on erikoistunut Raamatun kulttuuritaustaan sekä myöhäisantiikin ja keskiajan juutalaiseen ja islamilaiseen kirjallisuuteen. Arabimaailmassa ja Israelissa hänet silti tunnetaan populaareista kristillisistä opetuskirjoistaan, TV-ohjelmistaan ja lehtiartikkeleistaan.
– Olen israelilainen palestiinalainen arabikristitty. Asun Ylä-Galilean Ramassa, ja minulla on vaimo Suher sekä neljä aikuista lasta. Heistä yksi elää Italiassa ja toinen Ranskassa, Mesherky esittäytyy.
Israelissa viimeksi kuluneet 13 kuukautta ovat olleet tutkijasieluksi tunnustautuvan Mesherkyn elinajan raskaimmat. Hamasin hyökkäys Gazaa ympäröiviin kyliin, hyökkäyksen yli 1 200 kuolonuhria, tuhannet haavoittuneet ja 250 ihmisen kaappaaminen Gazaan olivat järkytys ja palauttivat juutalaisväestön mieliin holokaustin kauhut. Myöhemmin talvella libanonilaisen äärijärjestö Hizbollahin kiihtynyt rakettitulitus ajoi kymmenet tuhannet pohjoisisraelilaiset väliaikaismajoitukseen kauemmas rajasta.
Taisteluja paenneiden joukossa on myös runsaasti Israelin arabiväestöä. Lisäksi moni Israelin arabiperhe on kantanut huolta Gazassa ja Länsirannalla asuvista sukulaisistaan ja ystävistään. Gazan humanitaarinen kriisi ja Länsirannan lisääntynyt väkivalta ahdistavat.
Israelin väestöstä noin viidennes on arabeja.
– Perheenä kiitämme Jumalaa siitä, että olemme säästyneet raketti-iskuilta eikä meidän ole tarvinnut lähteä kodistamme. Silti tunnelma myös Galileassa on ollut kireä, ja monet tuntemamme ihmiset ovat menettäneet työnsä tai kotinsa, Mesherky kertoo.
Lisähaasteita on tuonut juutalaisväestön voimistunut epäluulo kaikkia arabeja kohtaan. Moni juutalainen omaksui Hamasin hyökkäyksen myötä aiempaa oikeistolaisempia asenteita.
– Israelin arabit ovat lojaaleja kansalaisia, mutta meitä on aina kohdeltu toisen luokan kansalaisina. Nyt meiltä on viety jo entuudestaan rajoitettu sananvapautemme. Juuri kukaan arabi ei ole sodan aikana uskaltanut ilmaista poliittisia mielipiteitään julkisuudessa, koska pelkää, että viranomaiset pitävät häntä terrorismin tukijana.
NOIN 8 000 asukkaan Rama oli Mesherkyn kotikylä jo lapsuudessa. Perhe oli katolinen, ja sunnuntaisin lapset kävivät vanhempiensa mukana messussa. Makram-pojalle suurempia kohokohtia olivat kuitenkin televisiossa näytetyt egyptiläiset elokuvat. Niitä katsoessaan hän tykästyi kauniiseen egyptinarabiaan, masriin.
Vuonna 1980 kylään saapui ryhmä egyptiläisiä evankelistoja pitämään hengellisiä tilaisuuksia. 19-vuotias Mesherky päätti mennä kuuntelemaan heitä – kuullakseen heidän murrettaan.
Tilaisuudessa hän koki Jumalan koskettavan hänen sydäntään.
– En kuullut mitään murretta vaan ainoastaan Jeesuksen suloisen äänen. Sen jälkeen aloin seurata häntä aiempaa omistautuneemmin.
Seuraavana vuonna Mesherky pääsi opiskelemaan kuvaamataidon ja historian opettajaksi Haifan yliopistoon ja tempautui kristillisen opiskelijajärjestön toimintaan. Järjestö oli siihen aikaan yksi harvoista kristillisistä organisaatioista, joissa Israelin arabikristityt ja Jeesukseen uskovat messiaaniset juutalaiset toimivat yhdessä.
Valmistumisensa jälkeen Mesherky työllistyi Ramaan kuvaamataidon ja historian opettajaksi. Hengellinen koti löytyi brittiläistaustaisen, matalakirkollisen Brethren-liikkeen seurakunnasta.
Ennen hengellistä murrostaan Mesherky ei ollut lukenut Raamattua käytännössä lainkaan. Nyt hän alkoi lukea sekä Vanhaa että Uutta testamenttia ja soveltaa niiden sanoja elämäänsä. Raamatuntutkistelun pohjalta syntyivät myös ensimmäiset kirjat: raamatunopiskeluopas sekä sanakirja Raamatussa esiintyvistä henkilö- ja paikannimistä. Kaikkiaan Mesherky on kirjoittanut yli 20 kirjaa ja kirjasta, osan arabiaksi, osan hepreaksi. Hiljattain ilmestyi hänen ensimmäinen englanninkielinen teoksensa, kristinuskon alkuvuosikymmenille ajoittuva fiktiivinen romaani The Odyssey of Marcus Panthera – A Journey to the Land of Israel in the First Century (Gesher Media).
VUOSITUHANNEN ALUSSA Mesherky suoritti juutalaisuuden tutkimuksen maisteritutkinnon juutalaisessa teologisessa seminaarissa, ja vuonna 2014 hän väitteli uskontotieteen tohtoriksi Haifan yliopistossa.
Maisteritutkinnon päättötyösään Mesherky tarkasteli sitä, miten Jeesuksen elämää ja persoonaa kuvataan rabbiinisessa Talmud-kirjallisuudessa sekä keskiaikaisessa juutalaisessa Toledot Yeshu -tekstissä. Väitöstutkimuksessa hän analysoi 600–1000-lukujen islamilaisten kirjoitusten Jeesus-mainintoja.
Mesherky ajattelee, että kristityn on hyvä tuntea muiden uskontojen edustajien näkemyksiä Jeesuksesta, mitä he ajattelevat hänestä, miltä osin he hyväksyvät hänet ja miten he ehkä kritisoivat häntä. Tämä tieto auttaa kristittyä kertomaan uskonsa päähenkilöstä mahdollisimman hedelmällisesti.
Eri tavalla ajattelevien kunnioittava kohtaaminen on Mesherkylle muutenkin tärkeä teema. Hän kertoo hämmästyneensä, kun hän nuorena huomasi, että Uudessa testamentissa toistuva, vieraanvaraisuudeksi käännetty kreikan filoksenia tarkoittaa kirjaimellisesti ”rakkautta vieraita kohtaan”.
Hän ymmärsi, ettei Jeesus kutsu seuraajiaan vain muodollisesti kohteliaaseen käyttäytymiseen vaan aidosti rakastavaan asenteeseen.
Kysymys on ajankohtainen myös lännessä, jossa muukalaisviha niinikään tuntuu nostavan päätään, Mesherky huomauttaa.
Hän rohkaisee kristittyjä tutustumaan ympärillään eläviin muiden uskontojen ja kulttuurien edustajiin, kyselemään heiltä heidän elämästään, kuuntelemaan heidän huoliaan, auttamaan tarvittaessa ja rukoilemaan heidän puolestaan.
– Kunnioita heidän vakaumustaan, hanki tietoa heidän kulttuuritaustastaan ja uskostaan, äläkä koskaan hyökkää heidän uskontonsa keskeisiä hahmoja tai pyhiä kirjoja vastaan, Mesherky luettelee hyväksi havaitsemiaan periaatteita.
VAIKKA KONFLIKTIKUVASTO hallitsee uutisointia Lähi-idästä, Israelissa ja Länsirannalla toimii kymmeniä kansanryhmien välisen sovinnon ja yhteistyön rakentamiseen keskittyviä kansalaisjärjestöjä ja muita organisaatioita.
Jotkut niistä järjestävät etniset rajat ylittäviä kouluvierailuja tai lasten kesäleirejä, jotkut tarjoavat mahdollisuuksia tutustua toisten uskontojen opetuksiin ja uskonnonharjoitukseen, jotkut kokoavat yhteen ympäristökysymyksistä huolestuneita juutalaisia ja arabeja. Eräs toimija tuo yhteen konfliktissa väkivaltaisesti kuolleiden israelilaisten ja palestiinalaisten omaisia.
– Rauhanrakentamista ovat myös esimerkiksi vapaaehtoistyö toiseen kansanryhmään kuuluvien vanhusten tai vammaisten hyväksi sekä ruokapakettien ja muiden tarvikkeiden lahjoittaminen köyhille ihmisille esimerkiksi uskonnollisten juhlien aikana, Mesherky lisää.
– Monet kristityt ovat aktiivisia tällaisessa auttamisessa.
Viime keväänä Mesherky ja hänen ystävänsä kutsuttiin Jerusalemin lähistöllä toimivaan messiaaniseen juutalaiseen seurakuntaan opettamaan muslimien kohtaamisesta. Seurakunta koki, että Jumala haluaa heidän solmivan suhteita ympäröivien muslimikylien asukkaisiin.
– He sanoivat ymmärtäneensä, että heillä on kaksi vaihtoehtoa: joko vihata maan muslimiväestöä ja eristäytyä heistä, tai kohdata heitä, rakastaa heitä ja tarjota humanitaarista apua sitä tarvitseville.
Monet kristilliset yhteisöt yhdistävät kansanryhmiä jo itsessään. Nuoruusvuosien kristillisessä opiskelijatoiminnassa Mesherky ymmärsi, mitä tarkoittavat Paavalin Efesolaiskirjeen sanat, että Jumala purkaa juutalaisten ja pakanoiden välisen vihollisuuden muurin ja tekee heistä uuden, yhtenäisen kansan.
Kuluneen vuoden aikana tämä vaikutus tuntuu korostuneen. Messiaanisten juutalaisten ja arabikristittyjen seurakunnat ja järjestöt ovat lisänneet keskinäistä yhteydenpitoaan, järjestäneet yhteisiä hengellisiä tilaisuuksia ja toteuttaneet yhteisiä avustuskampanjoita.
Mesherky uskoo, että täydellisimmin juutalaisten ja arabien sovinto voikin tapahtua vain Messiaassa, Jeesuksessa.
– Inhimillisesti meidän suhtautumisemme toisiimme voi muuttua nopeasti, kuten lokakuun hyökkäyksen jälkeen näimme, ja poliittiset asiat voisivat saada myös kristityt taistelemaan keskenään. Se, mikä meitä yhdistää, eivät kuitenkaan ole poliittiset mielipiteet vaan se, että olemme kaikki Jeesuksessa.
– Aina, kun eri kulttuureista tulevina kristittyinä kokoonnumme yhteen kiittämään Herraamme, se on välähdys taivaasta. Silloin emme ole enää arabeja, juutalaisia tai suomalaisia, vaan veljiä ja sisaria Herrassa ja jäseniä samassa Kristus-ruumiissa. Siinä tarvitaan jokaista ja kaikki ovat yhtä rakkaita.
Kuka?
- Makram Mesherky, 63, israelilainen teologi ja kirjailija.
- Juuri nyt rukoilen, että Herra antaisi maallemme rauhan ja että voisimme vaimoni Suherin kanssa yhdessä työskennellä seurakuntien hyväksi jonkin kristillisen järjestön kautta.
- Harrastan arabialaista kalligrafiaa sekä kristittyjen matkailijaryhmien opastamista raamatullisilla paikoilla.