Itävallan parlamentti päättää keskiviikkona, menettävätkö maan protestanttiset vähemmistöt niille 1950-luvulla säädetyn oikeuden pitää pitkäperjantai vapaapäivänä. Itävallan hallituksen uudessa lakiesityksessä kaikki itävaltalaiset saisivat pitkäperjantain vapaaksi kello kahdesta alkaen iltapäivällä.
Tähän saakka esimerkiksi luterilaiset, joita on 3,4 prosenttia Itävallan väestöstä, ovat seurakunnasta saatavalla ja työnantajalle esitetyllä todistuksella saaneet lakisääteisen oikeuden pitkäperjantain vapaaseen.
Itävallassa pitkäperjantaita on pidetty erityisesti protestanteille tärkeänä pyhänä.
Asia nousi ajankohtaiseksi muutama vuosi sitten. Tuolloin muuan itävaltalainen valitti oikeuteen siitä, että hän ei luterilaisen työtoverinsa tavoin saanut pitkänäperjantaina vapaapäivää.
Valitus eteni Euroopan unioniin. Itävallan hallituksen alkuvuodesta saaman syrjimättömyysohjeen mukaan Itävallassa pitäisi luopua vapaapäivästä, joka on tarjottu vain yhdelle uskonnolliselle ryhmälle. Hallituksen lakiesitys kaikille vapaasta pitkäperjantain iltapäivästä on luonteeltaan eräänlainen kompromissi.
Asia on herättänyt Itävallassa vilkasta keskustelua. Suurimmalle osalle tuntuisi sopivan hyvin tähänastinen järjestely. Esimerkiksi työnantajajärjestöt vastustavat kaikille vapaata iltapäivää. Menetetyn työn hinnaksi on laskettu jopa 300 miljoonaa euroa.
Toisaalta työntekijäjärjestöt ovat tervehtineet ilolla mahdollisesti lisääntyvää vapaa-aikaa.
Vapaa pitkäperjantai on Itävallan luterilaisille tärkeä
Itävallan evankelis-luterilaisen kirkon pappi, suomalaissyntyinen Anne Tikkanen-Lippl korostaa, että vapaa pitkäperjantai on ollut Itävallan protestanteille suosittu jumalanpalveluspäivä.
– Ei kirkossakäynti silloin ihan niin vilkasta ole kuin jouluna, mutta esimerkiksi oman seurakuntani Mödlingin molemmissa kirkoissa aamupäivän jumalanpalveluksissa on aina runsaasti seurakuntaa paikalla. Kolmas jumalanpalvelus on pidetty sitten vielä illalla, Tikkanen-Lippl kertoo.
Tähänastinen järjestely on Tikkanen-Lipplin mukaan ollut kaikin puolin toimiva. Maan hallitusten mielestä se on sopinut myös yhteiskunnalle.
Itävaltalaisten enemmistö on katolilaisia, joille pitkäperjantai ei historiallisesti ole yhtä keskeinen päivä kuin protestanteille. Katoliset pitkänperjantain palvelukset on pidetty Tikkanen-Lipplin mukaan enimmäkseen iltaisin. Hän sanoo, että protestanttien vapaa pitkäperjantai on luotiin 1950-luvulla vähemmistöuskonnon suojaamisen ja uskonnonvapauden takia.
– Monet itävaltalaiset ovat sitä mieltä, että pitkäperjantai on luterilaisille se tärkein juhlapäivä – vaikka teologisesti katsoen pääsiäinenhän se tietysti on, Tikkanen-Lippl sanoo.
Hänen seurakuntansa Wienin lähellä Ala-Itävallassa sijaitsevassa Mödlingissä on 4 600 jäsenellään maan suurimpia luterilaisia seurakuntia.
”Vähemmistö joutuu muutoksessa uhriksi”
Tikkanen-Lipplin mukaan Itävallan hallitus ei alun alkaenkaan ottanut kirkkoa mukaan lain valmisteluun pyytämällä siltä esimerkiksi lausuntoa.
– Kirkkoamme ei kuultu missään vaiheessa. Kun muutosta ruvettiin puuhaamaan, protestanteille sanottiin, että keneltäkään ei otettaisi mitään pois. Lupaus ei pitänyt. Vähemmistö joutuu tässä nyt uhriksi.
Tikkanen-Lippl arvioi, että suuri osa ihmisistä lopettaa työnteon pitkäperjantaina jo nyt kello kahteen mennessä iltapäivällä. Lakimuutos siis poistaisi luterilaisten aamupäivän jumalanpalvelukset, mutta ei toisi kenellekään olennaisesti mitään lisää.
Vain protestanteille tarkoitettu vapaapäivä on Itävallassa ainutlaatuinen poikkeus.
– Tietääkseni vastaavaa ei ole muilla uskontokunnilla. Juutalaisilla on ollut mahdollisuus anoa Yom Kippur -juhlan päiväksi vapaata. Laissa vapaata ei kuitenkaan taata.
Tikkanen-Lipplin mukaan toinen luterilaisille tärkeä päivä eli reformaation muistopäivä 31. lokakuuta ei ole laissa säädetty vapaapäivä. Luterilaisilla on kuitenkin oikeus osallistua silloin jumalanpalvelukseen kesken työpäivän.
Katolinen kirkkokin tukee luterilaisten uskonnonvapautta
Itävallan evankelis-luterilainen kirkko on vastustanut ehdotettua lainmuutosta, ja hallitusta on lähestytty tuhansien ihmisten allekirjoittamalla vetoomuksella. Piispa Michael Bünker on sanonut, että uusi järjestely estää protestantteja harjoittamasta vapaasti uskontoaan.
Tikkanen-Lippl on samaa mieltä.
– Jos maassa on uskonnonvapaus – joka kuuluu ihmisoikeuksiin – miten taataan se, että kaikki voivat myös harjoittaa uskontoaan vapaasti? Kun ottaa huomioon pitkäperjantain merkityksen meille protestanteille, kysymys on nimenomaan tästä!
Itävallan protestantit ovat saaneet asialleen tukea myös muilta uskontokunnilta.
– Erityisen tärkeää on ollut se, että Itävallan katolisen kirkon priimas, kardinaali Christoph Schönborn asettui television iltauutisissa tukemaan ”evankelisten sisarten” oikeutta vapaaseen pitkäperjantaihin. Tukea on tullut myös muslimeilta, joita on maassa jo enemmän kuin luterilaisia, Anne Tikkanen-Lippl sanoo.
Kuva: Marco Uschmann / EPD. Pastorit Anne Tikkanen-Lippl ja Markus Lintner Mödlingin luterilaisessa kirkossa ennen seurakunnan tv-jumalanpalvelusta viime syksynä.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.