Keskiviikkona kirkolliskokouksessa oli kyselytunti, eli kirkolliskokousedustajat saivat tehdä kysymyksiä kirkkohallituksen viranhaltijoille. Kysymykset oli lähetetty etukäteen. Kirkon jakautuminen liberaaleihin ja konservatiiveihin nousi esille myös kyselytunnilla.
Toimittajataustainen kirkolliskokouksen edustaja Pekka Niiranen osoitti kysymyksensä kirkon viestinnälle. Hän kysyi, miksi ja mihin perustuen kirkon viestintä oli uutisoinut välittömästi kirkolliskokousedustajien vaalin jälkeen liberaalien ja konservatiivien edustajien paikkajaon.
– Kumpaan ryhmään kirkon viestintä lukee allekirjoittaneen ja millä perusteella?, Niiranen kysyi kirkon viestintäjohtaja Eeva-Kaisa Heikuralta.
Heikura vastasi, että on tärkeää, ettei kirkon viestintä vahvista mielikuvaa kahtiajakautuneesta kirkosta.
– Uutisemme perustui kirkon tutkijan analyysiin eri listojen perusteella, siitä mitä ne ovat ilmoittaneet tavoittelevansa. Tehtävämme kertoa mahdollisimman selkeästi median kautta suurelle yleisölle vaalituloksesta.
Niiranen kysyi vielä sitä, onko avioliittokanta ainoa peruste siihen, kumpaan joukkoon kuuluu?
Edustaja Pekka Särkiö muistutti siitä, että tutkija Veli-Matti Salmisen analyysissä oli liberaalien ja konservatiivien lisäksi maltillisia liberaaleja ja maltillisia konservatiiveja.
Heikura vastasi, että mukaan olisi ollut viestinnässä ”hähmäistä”, jos olisi käytetty neljää kategoriaa, siksi päädyttiin kahden käyttämiseen.
KESKUSTELU JATKUI vilkkaana. Edustaja Hanna Mithiku muistutti, että jako perustui listoihin, ei yksittäisiin ihmisiin. Edustaja Ville Auvinen totesi puolestaan, etteivät kaikki listat asetu liberaali-konservatiivi -akselille, sillä osa on puolueiden listoja.
Edustaja Eino Nissinen kysyi, mikä ylipäätään on Kirkon viestinnän rooli. Hänen mukaansa olisi outoa, jos eduskunnan tiedotus arvioisi viestinnässään valittuja kansanedustajia.
Heikura korosti Kirkon viestinnän avoimuuden merkitystä.
Edustaja Juha Vähäsarja totesi, että Kirkon viestinnän perusteella syntyy mielikuva, että kirkolliskokouksessa puhutaan vain avioliitosta.
– Olen radikaali monista asioissa, mutta konservatiivi joissakin. Jossain kohtaa meistä jokainen on radikaali.
Eeva-Kaisa Heikura muistutti, että avioliitto on se joka tällä hetkellä eniten kiinnostaa suurta yleisöä, josta merkkinä oli median läsnäolo.
– Emme voi mennä piiloon ikään kuin tämä kysymys ei vaikuttaisi.
Edustaja Ville Auvinen kysyi, että eikö olisi olisi viisasta että kirkon oma viestintä ei vahvistaisi sitä, että avioliitto ainoa kirkolliskokoukseen liittyvä asia.
Eeva-Kaisa Heikura totesi sitkeästi uudestaan, että Kirkon viestinnän tarkoituksena ei ole korostaa avioliittokysymystä, mutta se on asia, jota Kirkon viestinnältä aina kysytään.
Kyselytunnilla nousi esiin myös muita aiheita. Edustaja Vuokko Vänskä kysyi Inkerin kirkon avustamisesta, ja siitä saako Inkerin kirkko lainkaan jatkossa kolehtiavustuksia.
– Tuntuisi pahalta että rakasta Inkerin kirkkoa rangaistaisiin Venäjän hyökkäyssodasta? Mitkä ovat ne perusteet, miksi Inkerin kirkkoa ei voisi tukea?, Vänskä totesi.
Kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen korosti vastauksessaan Suomen ja Inkerin kirkkojen välistä pitkää yhteistyötä. Hänen mukaansa Inkerin kirkolle on ohjattu paljon taloudellista tukea, viime vuosina niin sanotun Lappeenrannan tilin kautta.
– Tilanne on muuttunut, sillä EU:n pakotteet ovat asettaneet vientikieltoon myös käteisen rahan. Pakotteilla kielletään käteisvarojen vienti Venäjälle. Piispat ovat ohjeistaneet, että taloudellinen tuki ei ole nyt mahdollista.
– Inkerin kirkolle osoitettuja euroja on vaihdettu Virossa rupliksi, ja viety Narvan kautta Venäjälle. Tällaista pakotteiden kiertämisyritystä ei voi pitää suotavana, Kimmo Kääriäinen sanoi.
Edustaja Merja Eräpolku totesi, että Kirkkohallituksen täysistunnon rooli saattaa jäädä vähäiseksi kirkon lausuntojen antamisessa.
– Eikö valmistelua voida aloittaa aikaisemmin, että täysistunnon roolia voitaisiin vahvistaa, Eräpolku kysyi.
Kansliapäällikkö Pekka Huokuna vastasi lausuntopyyntöjen tulevan usein niin nopealla aikataululla, ettei niitä ole aina mahdollista viedä täysistunnon käsittelyyn.
Merja Eräpolku totesi myös, että koska eduskunta käsittelee eutanasiaa myös tällä kaudella, niin olisiko mahdollista että ”tämä sali voisi käydä tästä teemasta keskustelua evästyksenä kirkkohallitukseen työskentelyyn.”
Pekka Huokuna vastasi, että asianomaiset viranhaltijat Kirkkohallituksessa ovat keskittyneet eutanasiaan liittyviin kysymyksiin jo pitkään.
– En näe, että kirkolliskokouksen tehtävä on keskustella ajankohtaisista yhteiskunnallisista aiheista. Silloin heräisi myös kysymys, mihin aiheisiin otetaan kantaa, ja mistä keskustellaan.
Edustaja Eino Rusanen kysyi Huokunan vastausten innoittamana, mitkä ovat tällä hetkellä tärkeimmät yhteiskunnalliset kysymykset, joihin kirkko pyrkii vaikuttamaan.
Kansliapäällikkö ja kirkkoneuvokset listasivat vuoronperään seuraavia asioita: Rippisalaisuus, eutanasia, uskontokasvatus, perusturvaan liittyvät kysymykset, rajaturvallisuuteen liittyvät kysymykset, edesmenneen omaisen asioiden hoitamisen helpottaminen, kolmikantaneuvottelut ja EU-vaikuttamistoimet.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä