Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja Johanna Korhonen aikoo valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen siitä, ettei hän saanut osallistua tuomiokapitulin keskusteluun piispa Teemu Laajasalon sakkotuomion seurauksista.
– Pidän suurena ongelmana, jos vaaleilla valittu luottamushenkilö menettää oikeutensa osallistua päätöksentekoon sen jälkeen, kun hän on osoittanut kritiikkiä virkamiesten toimintaa kohtaan, Korhonen sanoo Kotimaa24:lle.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi maaliskuussa Helsingin piispana nykyisin toimivan Laajasalon 20 päiväsakkoon tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta vuosina 2014–2017. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
Helsingin tuomiokapituli merkitsi torstaisessa kokouksessaan Laajasalon tuomion tiedoksi. Kapitulin mukaan tuomiota ei voida pitää esteenä pappisviran eikä piispan viran hoitamiselle. Laajasalon yritystoimintaan liittyviä menettelyitä pidettiin kuitenkin moitittavina. Uutisen kokouksesta ja päätöksestä voit lukea täältä.
Johanna Korhosella on Helsingin tuomiokapitulin kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Torstaina kapitulin istunto katsoi hänen olevan esteellinen osallistumaan keskusteluun, jossa käsiteltiin Laajasalon tuomiota.
Kapituli perusteli tulkintaansa hallintolain kohdalla, jonka mukaan virkamies on esteellinen, ”jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu”.
Korhonen on kiinnittänyt julkisuudessa toistuvasti huomiota Laajasalon yritystoiminnan epäselvyyksiin.
Johanna Korhonen sanoo kysyneensä kokouksessa, mikä ”muu erityinen syy” voisi olla.
– Kapitulin lakimiesasessori Ritva Saario sanoi, että asia henkilöityy minuun, koska olen toistuvasti esittänyt kritiikkiä Laajasaloa kohtaan myös julkisuudessa, ja siksi minun voidaan katsoa olevan Laajasalon ”vihamies” ja sellaisena jäävi eli esteellinen.
Korhonen sanoo olleensa väitteestä hämmästynyt.
– Kerroin kokouksessa, ettei minulla ole koskaan ollut henkilökohtaisia ongelmia suhteessa Laajasaloon, vaan epäkohtiin puuttuminen kuuluu luottamushenkilön työhön.
Lakimiesasessori Ritva Saario sanoo Kotimaa24:lle, että kapitulin istunnot ovat suljettuja eikä hän näin ollen voi kommentoida siellä käytyjen keskustelujen sisältöä.
Johanna Korhosen tavoin myöskään Teemu Laajasalo ei ollut paikalla asiaa käsiteltäessä.
Korhonen moittii päätöstä huonosti valmistelluksi
Johanna Korhosen mielestä tuomiokapitulin päätös oli myös huonosti valmisteltu. Hän oli lähettänyt ennen torstain kokousta kapitulin jäsenille muistion, jossa hän nosti esiin useita asian esittelyssä epäkohtina pitämiään asioita. Korhonen on julkaissut muistion myös Kotimaa24:n blogissaan.
Korhosen mukaan vaikuttaa siltä, että kapituli ei ole toiminut asiassa neutraalina viranomaisena, vaan se on pyrkinyt löytämään ratkaisun, joka mahdollistaa Laajasalon jatkamisen virassaan.
Korhonen kiinnittää huomiota muun muassa esittelyn lähtökohtaan, jonka mukaan Laajasalon rangaistukseen johtanut teko tapahtui ennen kuin tämä otti piispan viran vastaan. Korhonen toteaa, että oikeudenkäyntiasiakirjojen mukaan Laajasalo lopetti tilinpäätösten ja tilintarkastusten laiminlyönnin 19.12.2017. Hän aloitti piispan tehtävässä 1.11.2017.
Lisäksi Korhonen pitää mahdottomana tilannetta, jossa piispalle mahdollisesti langetettavista rangaistuksista päättävät piispan omat alaiset.
– Minä olin paikalla olleista ihmisistä ainoa, joka ei ole Laajasalon suora alainen tai hänen kaitsennassaan pappina ja jonka ura tai elanto ei liity kirkkoon mitenkään. Olin siten kaikista vähiten jäävi.
Korhonen mainitsee Ruotsin kirkossa toiminnassa olevasta lautakunnasta, joka valvoo piispojen viranhoitoa. Hän aikoo tehdä vastaavasta käytännöstä aloitteen ensi syksyn kirkolliskokoukselle.
Kuva: Ville Palonen
Lue myös:
Johanna Korhosen blogi: Huomioita Laajasalon tuomion kapitulikäsittelyä varten
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.