Tampereen yliopistossa on valmistunut tutkimus, jossa tarkastellaan aggressiivista keskustelua journalismissa ja verkossa sananvapauden näkökulmasta.
Helsingin Sanomain Säätiön rahoittaman tutkimuksen lähtökohtana on ollut huoli siitä, että mediaan leviävä aggressiivinen kielenkäyttö alkaa rajoittaa julkista keskustelua yhtäältä mielipiteiden ja argumenttien kirjon kaventumisen ja toisaalta sananvapauden rajoittamisen vuoksi.
Tutkimuksessa analysoidaan journalistien ja asiantuntijoiden kokemuksia Suomen julkisesta keskustelusta. Lisäksi on tutkittu ja vertailtu verkkokeskustelujen valvontaa Suomessa, Ruotsissa, Hollannissa ja Isossa-Britanniassa.
Tutkimuksessa haastatellut journalistit ja asiantuntijat tuovat esiin kokemuksia sekä verkkovihasta että muunlaisen vihan kohteena olemisesta.
Vihan ja uhkailun vaikutus henkilökohtaiseen sananvapauteen nähtiin pieninä, mutta verkkovihan ja vihapuheen nähtiin rajoittavan sananvapautta yhteiskunnallisella tasolla.
Asiantuntijat myös arvostelivat journalismia sen tavasta hyödyntää ja uusintaa verkkokeskustelujen aggressiivisia ilmauksia.
Verkkokeskusteluja valvotaan ja moderoidaan kaikissa tutkituissa maissa lakien, median itsesääntelyn sekä keskustelualustojen käyttösääntöjen avulla.
Sallitun keskustelun rajaa määrittää uutismedian osalta median laatutavoite ja maine, keskustelufoorumien osalta foorumin tavoiteltu ilmapiiri.
Verkkokeskustelujen valvonnassa itsesääntelyä pidetään toimivampana kuin uusiin lakeihin perustuvaa sääntelyä. Tutkimuksen mukaan myös itsesääntely ja käyttäjien itsesensuuri voivat muodostua sananvapauden esteiksi.
Tutkimuksesta ilmestyy kirja
Vihapuhe sananvapautta kaventamassa.