Suomen kansallislintu, laulujoutsen, on tehnyt näyttävän paluun luontoomme. Vielä 1950-luvun alussa maamme joutsenkanta häilyi sukupuuton partaalla, ja koko Suomessa arvioitiin pesineen ainoastaan viitisentoista paria. Viimeisimpien arvioiden mukaan laulujoutsenia on jo 6 000 paria ja kannan kasvu jatkuu. Yksilöinä laskettuna laulujoutsenia lienee Suomessa 30 000–40 000.
Paitsi kansallislintu, joutsen on myös hautakivissä käytetty symboli. Usein kiviin on kuvattu kaksi tai kolme lentävää joutsenta. Ne kuvaavat kohoamista maan ja maallisen yläpuolelle. Joutsenen voi tulkita myös sielulinnuksi sekä suomalaisen sielun kuvaksi. Vedessä uiva joutsen hautamuistiomerkissä viittaa tuonelan joutseneen.
Suomessa laulujoutsenella on vahva kulttuurinen symboliarvo, jonka kirjailija ja luonnonsuojelun pioneeri Yrjö Kokko oivalsi 1950-luvulla. Hänen kirjoillaan oli huomattava vaikutus siihen, että suomalaisten asenteet kääntyivät laulujoutsenen suojelulle myönteisiksi.
Kuluneena syksynä suuria joutsenten kerääntymiä on ollut muun muassa Tornion Karunginjärvellä, Siikajoen Karinkannassa ja Kiteen Päätyeenlahdella. Parvien koko on vaihdellut 800 ja 1 600 linnun välillä.
Oulussa järjestetään 7.11. laulujoutsenseminaari.
(Kuva: Olli Seppälä, Espoon kirkon hautausmaa)
Ilmoita asiavirheestä