Julkisen sanan neuvoston mukan Kallion seurakunnan ei olisi pitänyt asettaa kuvauskieltoa maallikkosaarnaaja Pirkko Jalovaaran tilaisuuteen. Lupa evättiin aikanaan Ylen MOT-ohjelmalta, joka sittemmin kuvasi salaa paljon kohua herättäneen ohjelmansa Riivaajat kirkossa.
Muun muassa tämä kävi ilmi JSN:n käsiteltyä yksityishenkilön tekemää kantelua ohjelmasta. Tv-kuvissa näkynyt kantelija katsoi, että 25.2.2013 lähetetty MOT-ohjelman jakso loukkasi hänen yksityisyyden suojaansa. Julkisen sanan neuvosto antoi kantelusta vapauttavan ratkaisun katsoen, ettei Yle ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. Kantelija katsoi muun muassa, että ohjelman toimittajalla ei ollut perusteita käyttää poikkeuksellista tiedonhankintatapaa ja soluttautua kirkkoon ilman lupaa.
Ylen edustajan, johtaja Ville Vilénin mielestä maallikkosaarnaajan tilaisuuksien käsitteleminen ohjelmassa oli perusteltua saarnaajan näkemysten yhteiskunnallisen merkityksen takia. Ohjelman tarkoitus oli herättää keskustelua siitä, millaiset opetukset ovat hyväksyttyjä verovaroin tuetussa kirkossa. Vilén kirjoittaa, että saarnaajan tilaisuuksiin osallistuu monia vakavasti sairaita ihmisiä, jotka toivovat ihmeparantumista ja saattavat luopua lääkityksestään uskoessaan paranevansa yksin henkisten voimien avulla.
Vilén toteaa, että julkisella paikalla järjestettyä avointa yleisötilaisuutta voi kuvata ilman lupaa. MOT kuitenkin pyysi lupaa rukousillan kuvaamiseen. Kallion seurakunta epäsi luvan, minkä jälkeen toimitus päätti kuvata tilaisuutta piilokameralla. Tätä Yle perustelee paitsi asian yhteiskunnallisella merkityksellä myös pyrkimyksellä kuvata tilaisuutta mahdollisimman totuudenmukaisesti ja häiritsemättä paikalla olevaa yleisöä. Vilénin mukaan toimitus otti kuvamateriaalia käyttäessään huomioon tilaisuuteen osallistuneiden yksityisyyden suojan.
Vilén ei pidä kirkossa läsnä olemista sellaisena yksityiselämän piiriin kuuluvana uskonnon harjoittamisena, jota mediassa ei saisi esittää. Yle MOTin toimitus kuitenkin arvioi kuvia käyttäessään, että alttarilla pidettyyn henkilökohtaiseen rukouspalveluun osallistuminen oli niin henkilökohtaista, että sen näyttämisestä oli syytä pidättäytyä. Siksi alttarilla näkyvät ihmiset oli jälkikäteen käsitelty kuvissa tunnistamattomiksi.
JSN:n mukaan journalistin on työtä tehdessään suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla. Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava ja yksityiselämän suoja on otettava huomioon.
JSN toteaa, että kirkolla on verotusoikeus, ja sen toimintaa on perusteltua arvioida kriittisestäkin näkökulmasta. Tässä tapauksessa kritiikki kohdistui erityisesti luterilaisissa kirkoissa kiertäneeseen maallikkosaarnaajan ja hänen tapaansa puhutella sairaita. Muun muassa tästä syystä JSN katsoo, että ohjelmassa oli oikeus käyttää poikkeuksellisia tiedonhankintamenetelmiä. Piilokameran avulla se sai tuotua yleisön tietoon yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa rukousiltojen tapahtumista. Saarnaaja sai JSN:n mukaan asianmukaisesti vastata hänelle esitettyyn kritiikkiin.
Ohjelmassa näytettyä rukousiltaa vietettiin kirkossa kaikille avoimessa tilaisuudessa. Neuvosto huomauttaa tähän, että seurakunnan antamalle kuvauskiellolle ei ollut perusteita. Paikalla oli kuitenkin lukuisia sairauksiinsa apua hakeneita ihmisiä. Toimituksen oli tästä syystä perusteltua suojata heidän yksityisyyttään ja käsitellä tunnistamattomaksi alttarille menneiden henkilöiden kuvaa. Neuvosto ei löytänyt huomauttamista myöskään ohjelman muusta editoinnista.
JSN on joukkoviestinnän itsesääntelyelin.
Lisää tietoa JSN:n päätöksestä ja sen perusteluista tästä
Ilmoita asiavirheestä