Jussi Junni löysi kirkkolaista porsaan­reiän, jonka avulla juhannuksesta ja pyhäin­päivästä voitaisiin tehdä arki­pyhiä

Hartaasti valmisteltu uusi kirkkolaki astuu voimaan heinäkuun alussa. Samalla hieman yllättäen kirkolle tarjoutuu ainakin periaatteessa mahdollisuus siirtää nykyään lauantaisin vietettävät juhannus ja pyhäinpäivä takaisin vanhoille viikonpäivästä riippumattomille paikoilleen. Nykyään juhannuspäivää vietetään kesäkuun 19. päivää seuraavana lauantaina ja pyhäinpäivää lokakuun 30. päivää seuraavana lauantaina.

Asiaan kiinnitti huomiota AKI-liittojen toiminnanjohtaja Jussi Junni. Hän kirjoittaa henkilökohtaisessa blogissaan, että arkipyhiä koskeva muutos meni valtiovallalta ohi ”kuin Esaulta siunaus”.

Aiemmin arkipyhien määrästä ja sijoittelusta on määrätty kirkkolaissa. Nyt kirkkolain uudistuksessa arkipyhien sijoittelua koskeva sääntely siirtyy kirkkojärjestykseen.

Kirkkolain hyväksyy eduskunta, mutta kirkkojärjestyksestä päättää kirkko itse. Niinpä Junnin mukaan kirkolliskokous voisi halutessaan siirtää juhannuspäivän ja pyhäinpäivän alkuperäisille paikoilleen.

Tällä olisi työntekijöille seurauksia, sillä työaikalaissa määrätään, että kansalliset juhlapyhät ovat pääsääntöisesti vapaapäiviä. Niiden vaikutuksesta työaikaan ja palkanmaksuun on lisäksi sovittu eri alojen työ- ja virkaehtosopimuksissa.

BLOGISSAAN JUNNI kirjoittaa, että jokainen päivämäärän mukaan liikkuva arkipyhä vastaa keskimäärin 0,7:ää vuosittaista vapaapäivää. Lisäksi juhlapäiviltä lähtökohtaisesti maksetaan sunnuntailisää.

– Tosiasiallisesti pelkkä kirkon oma päätös ei riittäisi, vaan työ- ja virkaehtosopimuksissa pitäisi sopia ala kerrallaan, että juhannuspäivä ja pyhäinpäivä ovat työaikaa lyhentäviä arkipyhiä, Junni sanoo Kotimaalle.

Työajatonta hengellistä työtä tekeville arkipyhään osuva työpäivä korvataan lisävapaana. Kirkon työ- ja virkaehtosopimuksessa on kuitenkin lueteltu tähän oikeuttavat pyhäpäivät, joten muutos ei ilman uutta sopimusta toisi papeille ja kanttoreille uusia lisävapaisiin oikeuttavia päiviä.

JUHANNUS JA PYHÄINPÄIVÄ ovat olleet Suomessa nykyisillä paikoillaan vuodesta 1955 lähtien.

Sitä ennen juhannuspäivä oli aina 24.6. Pyhäinpäivää vietettiin puolestaan marraskuun ensimmäisenä sunnuntaina. Viikonpäivästä riippumaton pyhäpäivä pyhäinpäivä on ollut Suomessa viimeksi ennen vuotta 1772. Silloin sitä vietettiin aina 1.11.

Monissa muissa maissa juhannusta ja pyhäinpäivää kuitenkin vietetään juuri 24.6. ja 1.11. Jussi Junnin mielestä paluuta vanhaan puoltaisi globalisaatio.

– Yhteiskunnassa ollaan yhä enemmän tietoisia siitä, missä kohdassa juhlia vietetään. Tuntuu omituiselta, että samaa juhlaa vietetään eri aikoihin.

Esimerkiksi angloamerikkalaisesta maailmasta Suomeen rantautuneen halloweeniin sijoittaminen kalenteriin on tuottanut päänvaivaa. Muualla halloweenia vietetään 31.10., joka on pyhäinpäivän aatto.

Juhannuksen ja pyhäinpäivän lisäksi myös loppiaisen ja helatorstaina paikka kalenterissa on vaihdellut. Niitä vietettiin lauantaisin vuosina 1973–1991. Myös 2014 kirkko ja työmarkkinajärjestöt neuvottelivat helatorstain ja loppiaisen sijoittamisesta viikonloppuun. Silloin niihin ei kuitenkaan koskettu.

Sen sijaan osana Juha Sipilän hallituksen kilpailukykysopimusta helatorstaista ja loppiaisesta tuli viime vuosikymmenen lopulla joillain aloilla muutamaksi vuodeksi tavallinen työpäivä.

VAKAVAMIELISTÄ KESKUSTELUA juhannuksen ja pyhäinpäivän siirtämisestä liikkuviksi pyhäpäiviksi ei ole käyty. Vaikka Junni blogissaan ehdottaa, että kirkkohallitus alkaisi valmistella muutosta pikimmiten, aivan tosissaan hän ei vaikuta olevan.

– Yhteiskunnallisesti muutos olisi vaikea. Veikkaisin, että jos kirkko tällaisen muutoksen menisi tekemään, niin sillä voisi olla merkittäviä seurauksia kirkon yhteiskunnalliseen asemaan.

– Sillä tavalla ehdotus oli tosissaan laadittu, että kyllä mielestäni kirkon riippumattomuus valtiosta uskonnollisissa kysymyksissä pitäisi turvata. Uskonelämän kannalta kirkon ja valtion vahva kytkös on ollut myös haitallinen. Sitä haluaisin edistää, että kirkko voisi miettiä oman hengellisen elämänsä järjestämistä omista lähtökohdistaan käsin.

Lue myös:

Helatorstai on pitänyt sitkeästi pintansa arkipyhänä

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!

Jussi Junni löysi kirkkolaista porsaanreiän, jonka avulla juhannuksesta ja pyhäinpäivästä voitaisiin tehdä arkipyhiä

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliKirja-arvio: Kirjain vai henki? Emeritus­piispa Wille Riekkisen uutuus­kirjan kysymykset ovat polttavan ajan­kohtaisia
Seuraava artikkeli”Minäkö muka pakanallinen?” – Tädin kertomukset sisällis­sodan ajan Tampereelta saivat Pertti Rajalan kirjoittamaan kapina­kirjan

Ei näytettäviä viestejä