Globalisaation myötä moni kokee identiteettinsä uhatuksi. Erilaisten identiteettien tuleminen nähdyksi on ajankohtainen poliittinen haaste, kansanedustaja Jutta Urpilainen sanoo. Hän puhui keskiviikkona YK-päivän jumalanpalveluksessa Helsingin tuomiokirkossa.
Urpilainen viittasi amerikkalaisen Francis Fukuyaman ajatukseen, jonka mukaan ihmisten saama tunnustus omille identiteeteilleen on edellytys sille, että liberaali demokratia voi selvitä populismin aallosta.
– Identiteettipolitiikkaa voi ohjata. Voimme edistää kapean kansallisuusidentiteetin sijaan kansalaisuusidentiteettiä, joka ei poissulje mitään etnisyyttä tai uskontoa mutta haastaa kaikkia myös kotoutumaan yhteiskunnan yhdenvertaisuusarvoihin ja kansalaisvelvollisuuksiin, Urpilainen sanoi.
Urpilaisen mukaan yhteiseen ihmisyyteen pitää mahtua niin heteroparien kuin sateenkaariperheiden, maassa syntyneiden kuin maahan muuttaneiden ja samalla tavalla uskovien kuin eri uskoa tunnustavien.
”Kansakoulu oli koko kansan kohtaamisen foorumi”
Urpilainen viittasi puheessaan useasti päivän raamatuntekstiin. Siinä puhutaan ensin raatelemisesta ja lyömisestä ja sitten parantamisesta, virvoittamisesta ja aamunkoitosta.
Hän viittasi epätoivon ja toivon pesäkkeisiin maailmassa nyt ja menneisyydessä.
– On tärkeää katsoa oman kansakuntamme raatelua ja lyömistä ja tutkia oman kansamme parantumista ja virvoittumista. Tähän meitä haastaa myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön rukouspäiväjulistus, joka kiinnittää huomiomme vuoden 1918 kansalaissodan muistovuoteen.
1920-luvun Suomi oli Urpilaisen mukaan 2000-luvun Burundi. Burundissa koettiin 1990-luvulla äärimmäisen verinen sisällissota. Kansalaissodan tragedia jatkui meilläkin jokapäiväisissä kohtaamisissa kipeinä ja katkerina muistoina, häpeän, surun ja vihan tunteina, ennakkoluuloina ja eri osapuolten tarinoina, joissa voi tunnistaa viholliskuvien jälkiä. Mutta kaikesta tästä päästiin yli.
– Kansakuntana teimme monia virheitä ja monia ylilyöntejä. Suomi teki myös joitain asioita oikein. Sisällissodan jälkeiseen eheytyspolitiikkaan liittyi oppivelvollisuuden voimaan saattaminen. Kansakoulu oli koko kansan kohtaamisen foorumi. Koululaitos on ollut suomalainen menestystarina ja sosiaalisen nousun mahdollistaja, Urpilainen sanoi.
– Toinen kohtaamisen foorumi oli kaikille avoin kunnallinen demokratia, joka loi toivoa myös hävinneiden äänen kuulumiselle.
Urpilaisen mukaan sisällissodan haavojen parantumisen ydin on kuitenkin ollut sääty-yhteiskunnan murtumisessa. Jokaiselle kansalaiselle on annettu yhtäläinen arvo. Hän viittasi emeritusarkkipiispa Kari Mäkisen itsenäisyyspäivän saarnaan, jossa Mäkinen lainasi Täällä Pohjantähden alla -romaanin lausetta: ”Silmieni tasolta katselen kaikkea”.
– Mielestäni siinä kiteytyy jotakin olennaista suomalaisen demokratian ja hyvinvointivaltion eetoksesta. Kaikkien näkeminen omien silmien tasolta saa meidät kuuntelemaan, mitä toisella kansalaisella on sanottavaa ja luottamaan omaan ajatukseemme ja sanomaan sen ääneen.
”Usko Jumalan lasten ykseyteen on radikaalia yhdenvertaisuusaatetta”
YK-päivään liittyen Urpilainen nosti esiin kansainvälisen monenkeskisen yhteistyön haasteet ja tarpeen vahvistaa kansainvälistä oikeutta.
YK ei saa hänen mukaansa muodostua foorumiksi, jossa jokainen käy kuuluttamassa vain oman kantansa.
– Kansakuntien on löydettävä halunsa kuunnella ja etsiä yhteistä tahtoa ja kehitettävä kykyään tehdä kompromisseja.
Jutta Urpilainen puhui myös päivän toisesta raamatuntekstistä, joka kertoo Jumalan lasten ykseydestä. Siihen kuuluivat Raamatun ajan yhteiskunnan ääripäät eli niin orjat kuin vapaat ja niin naiset kuin miehet.
– Usko tähän ykseyteen on radikaalia yhdenvertaisuusaatetta, jolla on yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Kuva: Olli Seppälä
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.