Israelissa vuonna 2009 julkaistun kyselytutkimuksen mukaan peräti 41 prosenttia maan juutalaisesta aikuisväestöstä on sitä mieltä, että kristinusko on epäjumalanpalvelukseen rinnastuva uskonto.
Asenteet kristinuskoa kohtaan ovat jyrkimpiä vähän ansaitsevien, itseään uskonnollisina pitäen – ja yllättäen – nuorten juutalaisten keskuudessa.
Jopa 27 prosenttia juutalaisesta aikuisväestöstä pitää ristin näkemistä häiritsevänä; ortodoksijuutalaisten keskuudessa vastaava luku on 60 prosenttia ja 18–29-vuotiaiden keskuudessa 45 prosenttia.
Viime vuosina on Israelissa nähty myös joitakin ortodoksijuutalaisten nuorten kirkkoihin tekemiä iskuja.
Asenteista huolimatta varsinaista tietoa kristinuskosta juutalaisilla on vähän. Tiedon asemesta ”kristinusko” sanana voikin tuoda monille juutalaisille mieleen lähinnä ristiretket, inkvisition ja holokaustin.
***
Näin kertoo tuore Kirkkohallituksen ulkoasiain osaston teologisten asiain tiedotuslehti Reseptio (2 / 2016) julkaisemassaan Kirkko ja juutalaisuus -työryhmän matkaraportissa viime keväältä.
Pyhällä maalla vierailleen työryhmän erityisenä tarkoituksena oli tutustua kristittyjen ja juutalaisten vuoropuheluun Jerusalemissa, muualla Israelissa sekä Länsirannalla.
Koko juutalais-kristillinen todellisuus Israelissa ei kuitenkaan ole edellä kuvatun kaltainen. Suomalainen työryhmä kohtasi useita tahoja ja toimijoita, jotka työskentelevät juutalaisten ja kristittyjen perinteisesti usein vaikean suhteen korjaamiseksi sekä uusien siltojen ja paremman keskinäisen ymmärtämisen rakentamiseksi sukulaisuskontojen välille.
Oman erityispiirteensä kahden uskonnon suhteeseen Israelissa tuo se, että siellä juutalaiset ovat suuri enemmistö ja kristityt pieni vähemmistö.
Reseption artikkelin mukaan Israelissa kiristynyt yleinen ilmapiiri sekä segregaatio ja epäluulo kansanryhmien välillä heijastaa myös poliittista pattitilannetta. Ultraortodoksisten ja nationalististen juutalaisten toimijoiden kasvava voima vaikuttaa sekin.
Mikä juutalaisuutta ja kristinuskoa yhdistää ja erottaa? Yksi Israelissa vierailleen työryhmän loppuraportin tulevaisuutta luotaava visio on, että juutalaiset odottavat kristityiltä esimerkiksi Pyhän maan teologiaa. Tärkeä keskustelunaihe olisi myös Jeesuksen Kristuksen persoona.
***
Viime vuosikymmenien intifadat eli kansannousut ovat muuttaneet myös arabikirkkojen ja Israelin valtion suhdetta. Monet paikalliset kristityt ovat samalla identifioituneet yhä enemmän arabinationalismiin.
Kristilliset kirkot ovat myös hieman eri asemassa Israelin valtioon nähden. Vatikaani on kyennyt jossain määrin esiintymään katolisten ryhmien puolesta, eikä se protestanttisten kirkkojen tavoin ole liittynyt yrityksiin vastustaa Israelin Länsirannan miehitystä.
Sen sijaan ortodoksit ovat olleet vaikeammassa asemassa.
Mitä dialogiin juutalaisuuden kanssa tulee, ongelmia on myös kristittyjen puolella. ”Normalisoinnin vastustamisen” nimissä myös paikalliset luterilaiset ovat olleet pidättyväisiä dialogiin ryhtymisessä.
Juutalaisuuden ja kristinuskon monimutkainen suhde on tärkeä ongelma-alue kirkon omien juurien sekä sen tämän hetken mission ymmärtämiseksi. Siksi asiaan perehtyminen on kuin sanonnan mukaan lukeminen: se kannattaa aina.
Kuva: Olli Seppälä. Ortodoksijuutalainen kulkee anglikaanisen Pyhän Paavalin arabikirkon ohi vastapäätä Suomen Lähetysseuran Shalhevetyah-keskusta Jerusalemissa.
Lue myös:
Ilmoita asiavirheestä