Epävarmuuden tila seurakuntarakenteiden tulevaisuudesta jatkuu, sillä kirkolliskokous hylkäsi rakenneuudistuksen 7.5.2015. Seurakuntaliitokset, kuntarajojen ylittävät seurakuntayhtymät ja seurakuntien välinen yhteistyö esimerkiksi yhteisinä virkoina perustuvat edelleen vapaaehtoisuudelle.
– Huoli työstä ja työpaikkojen tulevaisuudesta on noussut esille seurakuntien työntekijöiden yhteydenotoissa ja keskusteluissa. Monissa seurakunnissa on ennakoitu rakennemuutoksia jo vuosia, kun esimerkiksi määräaikaisia työsuhteita on ketjutettu ja eläköityvien paikkoja ei ole täytetty, sanoo Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki.
Yksi hoitaa monen työtehtävät
Pihlajamäen mukaan paisunut työmäärä on kuormittanut seurakuntien työntekijöitä ja johtanut tilanteisiin, joissa yksi työntekijä on käytännössä hoitanut monen ihmisen työtehtävät.
– Huoli työpaikkojen tulevaisuudesta lisää muutosvastarintaa, joka on osittain syynä myös rakenneuudistusten kaatumiseen. Rakennemuutoksessa tuleekin ennen kaikkea huomioida henkilöstön työsuhdeturva, Pihlajamäki jatkaa.
Muutoksia on myös muita, sillä seurakunnissa on käynnissä vaiheittainen siirtyminen Kirkon palvelukeskuksen asiakkaiksi, mikä rasittaa henkilöstöä erityisesti siirtymävaiheessa.
Työaikakokeilu kuormittaa, työvuorosuunnittelu retuperällä
Tämän vuoden alussa voimaan tullut työaikakokeilu kuormittaa entisestään kirkon työntekijöitä. Yleistyöajassa työtä tehdään nyt 1-4 viikon jaksoissa, joka antaa työnantajalle hyvin paljon joustoa työajan suunnitteluun ja sijoitteluun.
Kokeilun ajaksi vuorokausiylityöstä on luovuttu ja ainoa mahdollinen ylityön muoto on jaksoylityö. Työpäivien pituus voi vaihdella rajusti, eivätkä määräykset turvaa henkilöstölle edes keskimäärin kahta vapaapäivää viikossa.
Pihlajamäen mukaan työvuorosuunnittelu on useissa seurakunnissa retuperällä. Työvuoroluetteloja ei suunnitella laisinkaan tai ne suunnitellaan vajaiksi. Valitettavan yleistä on myös se, että jo vahvistettuja työvuoroluetteloja muutetaan kesken jakson.
– Meillä on ollut alusta asti huolena kokeilumääräysten vaikutukset ansiotasoon, työhyvinvointiin, työstä palautumiseen sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, korostaa Pihlajamäki.
Puhelinpäivystys ja varallaolo lisäävät työuupumusta
Työaikakokeiluun uutena elementtinä tuli mahdollisuus puhelinpäivystyskorvaukseen. Huolenaiheena on, että puhelinpäivystyskorvauksen mahdollistaminen romuttaa olemassa olevat varallaolojärjestelmät, joita työnantajat ovat pitäneet kalliina. Nyt puhelinpäivystyskorvaus on vähimmillään kuitenkin vain 43 euroa kuukaudessa, joka on työnantajalle kustannuksiltaan erittäin edullinen.
Pihlajamäen mukaan puhelinpäivystys ja varallaolo sitovat vahvasti työntekijöitä vapaa-ajalla ja tällainen on omiaan lisäämään stressiä ja työuupumusta.
– Mikäli kirkon työolot tai palkkaus heikentyy, emme tule hyväksymään työaikakokeilun jatkoa sen päättyessä 31.1.2017, Pihlajamäki sanoo.
Jyty edustaa noin 62 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 87 prosenttia. Jyty on STTK:n jäsenliitto.
Juttu on Jyty ry:n tiedote.
Ilmoita asiavirheestä