Jyväskylän seurakunta pohtii parhaillaan leirikeskustensa tulevaisuutta. Nyt seurakunnalla on kolme leirikeskusta, leirimajoja ja keskustan tuntumassa Lehtisaari.
Taustalla on näkemys, että leiriläisten vaatimustaso nousee ja seurakunnan tulot pienenevät. Lisäksi leirikeskuksiin pitäisi tehdä isoja korjausinvestointeja.
Mikäli seurakunta pitäisi kaikki leirikeskukset, niiden tulevaisuuden investoinnit pakottaisivat luultavasti seurakuntaa luopumaan merkittävästi sijoitusomaisuudestaan. Samaan aikaan seurakunnalla on käyttökiellossa olevia tiloja ja iso jono odottavia muita kiinteistöinvestointeja.
Leirikeskuksista suurimmalla käytöllä on kaupunkiseurakunnan Vesala. Kaikesta käytöstä 65–70 prosenttia keskittyy sinne. Vanha maaseurakunnan Koivuniemi on keskuksista toiseksi suosituin 20–25 prosentin osuudella. Korpilahden leirikeskus Mutanen on kolmas noin 10 prosentin käyttöosuudella.
Leirikeskuspäätös palautettiin joulukuussa valmisteluun
Kirkkoneuvosto linjasi syksyllä, että 10 vuoden sisällä seurakunta siirtyy yhden leirikeskuksen malliin, joka mahdollistaa kahden samanaikaisen leirin eli 70–80 hengen majoituksen sekä ”sijaitsee lähellä luontoa ja riittävän lähellä keskustaa”.
Leirikeskuksen pitäisi täyttää vaatimukset, jossa mahdollistuisi kahden samanaikaisen leirin lisäksi muu toiminta. Kaikilla pitäisi olla riittävät majoitus- ja kokoontumistilat ja lisäksi riittävä piha-alue leirien oheistoimintaan. Kulkeminen tiloihin pitäisi sujua muualta kuin toisen leirin majoitus- ja kokoontumistilojen kautta.
Leirikeskuksista oli tarkoitus päättää joulukuussa, mutta kirkkovaltuusto palautti asian valmisteluun. Työryhmä alaryhmineen oli valmistellut asiaa ja kirkkoneuvosto esitti, että Vesala säilyisi ja muista luovuttaisiin pitkän siirtymäajan aikana.
Kirkkoneuvoston esityksen mukaan Vesalan leirikeskukseen olisi rakennettu noin 5,5 miljoonan euron uudisrakennus. Vesalan vahvuutena pidettiin tontin laajuutta ja luonnonläheistä sijaintia, joka on kuitenkin helposti saavutettavissa keskustasta.
Kirkkoneuvon selvitysten mukaan Koivuniemen uudisrakennuksen hinta nykyisine korjausvelkoineen olisi ollut 3,1 miljoonaa euroa. Koivuniemen vaihtoehto olisi edellyttänyt merkittäviä kaavamuutoksia ja järven täyttämistä.
Koivuniemessä ongelmana kaavoitus ja mäkinen tontti
Pitäisi löytää ratkaisu, joka on edullinen rippikouluja ajatellen, sanoo Koivuniemen kannalla oleva seurakunnan luottamushenkilö, pastori Tapio Lampinen.
– Kyllä leirikeskuksia ja hyviä tiloja on vuokrattavana vaikka kuinka paljon. Minusta tultaisiin toimeen Koivuniemellä ja voitaisiin laajentaa sitä jonkin verran.
Seurakunta vuokraa jo nyt Hiippakunnalta leirikeskusfasiliteetteja ja Hiippakunnalle valmistuu Kuortaneelle uusi rakennus helmikuussa. Mutta mikäli kaikki seurakunnat siirtyisivät käyttämään Hiippakunnan tiloja, eivät ne riittäisi.
Tilastojen mukaan Koivuniemeä käytetään mukavasti kokoonsa nähden. Ongelma on kuitenkin pienehkö tontti ja lähistön asutus, jota järven täyttäminen tai lisääntyvä liikenne ja ihmismäärä saattaisivat häiritä.
– Koivuniemen ongelma on kaava. Kaupunki on todennut sen muutoksen alustavissa keskusteluissa hankalaksi, sanoo kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Erkki Puhalainen.
Seurakunnan talouspäällikkö Markku Laitinen lisää Koivuniemen mäkisen ja ahtaan tontin olevan ongelmallinen sekä esteettömyyden että leirien ulkoaktiviteettien näkökulmista.
– Pienillä muutoksilla Koivuniemessä voitaisiin hyvin pitää kaksi leiriä yhtä aikaa. Kyllä siellä luontoa on, Koivuniemeä puolustava Tapio Lampinen painottaa.
Koivuniemen laajentaminen olisi kuitenkin vaikeaa toteuttaa niin, että tilat olisivat toiminnalliset, eivätkä ryhmät haittaisi toistensa toimintaa. Osa haastatelluista muistuttaa myös, että seurakunnalla on paljon muutakin leiritoimintaa kuin rippikoulut.
– Rippileiri tarvitsee oman reviirin itselleen ja Koivuniemessä samassa pihapiirissä liikkuva muu väki häiritsee sitä toimintaa, arvioi talouspäällikkö Laitinen.
Mutasen saniteettitilat vaativat remonttia
Tapio Lampisen mielestä myös Korpilahden Mutasen pitämistä voitaisiin harkita, koska sen naapurissa on uusi yrittäjä, joka haluaisi tehdä yhteistyötä.
– Jos Mutanen pidetään, vähintään saniteettitilat vaativat remonttia. Ne eivät vastaa nykyvaatimuksia, muistuttaa seurakunta-aktiivi Maire Lilja.
Mutasen käyttökulut eivät ole korkeat ja sitä on vuokrattu jonkin verran muuallekin, mutta sen ongelma on alhainen ympärivuotinen käyttöaste. Se on myös melko kaukana keskustasta ja alueen lähistöllä asuu vähän jyväskyläläisiä. Ehkä siksi seurakuntalaiset käyttävät sitä vähän.
Jos Mutanen pidetään, sinnekin on pakko tehdä korjausinvestointeja, joiden laajuutta ja aikatauluja seurakunta joutuu pohtimaan ennen esitystään kirkkovaltuustolle.
”Vesalan iso investointi alkaisi maksaa itseään äkkiä takaisin”
Vesala on leirikeskuksista kävijämäärältään suosituin. Siellä on eniten seurakunnan omaa ja ulkoista toimintaa. Vesalassa on myös lääniä ja luonnonrauhaa.
– Kasvavassa kaupungissa on tilaus luonnonläheiselle paikalle, jossa voi vetäytyä luonnon helmaan ja joko yöpyä tai käydä päiväseltään, toteaa seurakunnan kirkkoherra Arto Viitala.
Kirkkoherran mukaan iso investointi Vesalan leirikeskukseen alkaisi maksaa äkkiä itseään takaisin, koska siellä on niin paljon tilaa, että sinne voitaisiin keskittää monia asioita. Seurakunta säästäisi samalla henkilöstökuluissa.
Vesala mahdollistaisi yhtä aikaa kahden tai jopa kolmen leirin pitämisen ja lisäksi siellä mahtuu olemaan muuta toimintaa yhtä aikaa.
Vesalassa on leiritilojen ja riihikirkon lisäksi isot saunatilat, paljon rantaviivaa, kolme uimarantaa laitureineen, iso urheilukenttä, leikkipaikkoja ja grillauspaikkoja.
– Kyllä tämänkokoinen seurakunta tarvitsee riittävän leirikeskuskapasiteetin. Meillä on perheleirejä, diakonian ja lähetystyön leirejä, nuortenleirejä ja retriittejä. Useimmat työmuodot järjestävät leirejä. Jos tiloja joudutaan vuokraamaan vielä nykyistä enemmän ulkopuolelta, se käy kyllä hankalaksi, pohtii luottamushenkilö Erkki Puhalainen.
Maire Lilja näkee leirikeskukset matalan kynnyksen toimintana, jotka tuovat seurakunnan pariin kokonaan uusia ihmisiä ja sitouttavat myös seurakuntalaisia.
– Leirikeskusten käyttöastetta ja kustannusrakennetta ei voi verrata kaupalliseen toimintaan. Leirikeskuksilla on myös muuta arvoa omalle toiminnalle, Lilja lisää.
Kuva Vesalan leirikeskuksesta: Pekka Kirjavainen
Lue myös:
Kiinteistöt puhuttavat Jyväskylässä – Kauppakeskuksen seurakuntatiloissa satoja kävijöitä päivässä
Seurakunnat joutuvat vähentämään kiinteistöjään rajusti
Korjausvelka on hyvä konsultti kiinteistösäästöjen etsintään
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä