Kun paimen lähtee etsimään kadonnutta lammasta, mahdollisuudet ovat sitä paremmat, mitä tarkemmin hän tuntee lampaansa aivoitukset. Harjaantunut paimen ei säntäile päämäärättömästi, vaan tietää, mistä karttaruudusta, laitumelta tai kiipelistä hän etsii omaansa.
Kun lampaita on lähes neljä miljoonaa, paimenen tehtävä on haastavampi.
– Uudenlaisen, entistä tarkemman ja analyyttisemman jäsentiedon tarve nousi seurakuntien yhteydenotoista, Kotimaa-yhtiöiden myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Lipiäinen kertoo.
Uusi käyttöliittymä
Huhtikuun lopulla valmistunut Kotimaa-yhtiöiden Jäsen 360 -hanke kokosi yhteen olemassa olevan tiedon suomalaisten suhtautumisesta uskoon ja kirkon oppiin. Samalla kartoitettiin myös heidän elämänotettaan, arvomaailmaansa, harrastuksia, kulutustottumuksia ja mediakäyttöä.
Projektissa on käytetty kirkon tutkimuskeskuksen syksyllä 2011 toteutettujen KirkkoMonitor– ja Gallup Ecclesiastica -kyselyjen aineistoja. Näin saatuun tietoon yhdistettiin TNS Gallupin tekemän RISC Monitor 2011 -tutkimuksen tiedot vastaajien asenteista, elämäntavasta ja median käytöstä. Fonecta yhdisti näin kootun tutkimustiedon Suomen 1879-vuotiaaseen väestöön.
Lopputuloksena on käyttöliittymä, jonka avulla seurakunta voi tarkastella jäseniään kadun tai korttelin tarkkuudella.
Mutta katsotaan ensin kokonaiskuvaa.
Neljä erilaista pääryhmää
Suomen aikuisväestö jakautuu neljään arvoiltaan ja asenteiltaan varsin erilaiseen pääryhmään eli segmenttiin.
Suurimman ryhmän muodostavat kirkosta etäällä olevat nuoret aikuiset, tutkijakielellä ”irralliset”, joita on 1590000. ”Irrallisten” ryhmässä korostuvat kaupungeissa asuvat nuoret aikuiset, varsinkin alle 35-vuotiaat. Heistä vain 60 prosenttia kuuluu kirkkoon, ja jäsenistäkin puolet on miettinyt eroamista.
Toiseksi suurimman pääryhmän muodostavat ”uskolliset”, jotka sitoutuvat kirkon oppiin ja osallistuvat aktiivisesti seurakunnan toimintaan. Heitä on tällä hetkellä 1,1 miljoonaa. Kirkolle ja sen opille ”uskolliset”, aktiivisesti osallistuvat seurakuntalaiset ovat suureksi osaksi yli 55-vuotiaita ja useimmiten naisia (74 prosenttia).
Myös suurin osa noin 800000 ”maltillisesta” suomalaisesta pitää parhaana pysyä perinteisissä uskonkäsityksissä ja osallistua seurakunnan toimintaan.
Neljästä pääryhmästä pienimmän muodostavat ”avomieliset” eli liberaalit henkiset etsijät, joita on 445000. Heistä monille uskonasiat ja henkisyys ovat tärkeitä, mutta heidän suhtautumisensa niihin on liberaalia.
”Maltillisten” ja ”avomielisten” side kirkkoon on suhteellisen vahva. Avomielisistä kirkkoon kuuluu 71 prosenttia ja maltillisista 74 prosenttia. Avomieliset ovat useimmiten 4460-vuotiaita naisia, ja maltilliset suunnilleen samanikäisiä miehiä.
Menetetty sukupolvi?
Välittömästi hätkähdyttävin Jäsen 360 -hankkeen tulos oli tieto, jonka mukaan miltei neljännes kirkon jäsenistä on harkinnut eroamista. Viime keväänä julkistettu kirkon tutkimuskeskuksen kysely kertoo edelleen, että suomalaisten usko Jumalaan ja kristillisiin oppeihin on vähentynyt selvästi neljässä vuodessa.
Kirkollisia hikikarpaloita kirvoittanee myös se, että sitoutuminen kirkkoon näyttää heikkenevän sitä mukaa, mitä nuoremmista ihmisistä on kyse. Iän lisäksi kirkkosuhteeseen ja uskonnollisuuteen vaikuttaa ikäkohortti eli se, mihin sukupolveen ihminen on syntynyt.
– Jos 1980-luvulla syntyneet eivät ole löytäneet kirkkoa kiinnostavaksi lapsuudessaan ja nuoruudessaan, on epätodennäköistä, että virsilaulu alkaa kiinnostaa kuusikymppisenäkään, Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola sanoo.
Tarkoittaako edellä sanottu sitä, että uskonnollisuuden hiipumista povaavat maallistumisteoriat ovat oikeassa ja uskonnollinen ihminen on tulevaisuudessa harvinaisuus? Ketola jarruttelee suoraviivaisia johtopäätöksiä ja muistuttaa, että ihmisen uskonnollisuus on monitahoinen asia.
– Yhteiskunnan murroksessa kirkko on kadottanut yhteyden tiettyihin ihmisryhmiin. Tutkimukset kertovat siitä, että moni ei koe kirkon perinteistä kieltä omakseen. Jokaisella ihmisellä on kuitenkin liittymäkohtia, joiden kautta kirkon sanoma voi muodostua puhuttelevaksi.
Ajattele kuin lammas
Ketolan sanat vievät ajatukset takaisin paimeneen, joka yrittää paikallistaa neljä miljoonaa lammasta. Onnistuakseen hänen pitää ajatella kuin lammas.
Ketola pitää Jäsen 360 -hankkeen tärkeimpänä ”kopernikaanisena käänteenä sitä, että nyt suomalaisten suhdetta uskontoon ja kirkkoon katsotaan ihmisten, ei kirkon näkökulmasta.
– Tässä aineistossa tyypittelyt perustuvat rikkaampaan ja monipuolisempaan tietoon kuin aikaisemmissa tutkimuksissa, jotka ovat perustuneet puhtaasti uskonnollisuutta mittaaviin kysymyksiin.
Ketolan mukaan kirkon jäsenten jakautuminen arvoiltaan ja elämäntavoiltaan erilaisiin ryhmiin tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon seurakuntien toiminnan suunnittelussa.
– Muuten vaarana on se, että kirkon sanoma puhuttelee vain yhtä segmenttiä ja kaikki muut kokevat sen vieraaksi.
Muna vai kana?
”Irrallisten” suomalaisten enemmistö on koulutettuja nuoria aikuisia, joiden keskeisiä tavoitteita ovat oman uran edistäminen, menestyminen, vertaisryhmiin verkostoituminen ja hauskanpito.
Ketola toteaa, että nämä tavoitteet ovat varsin etäällä seurakuntien järjestämästä toiminnasta.
– Näiden ihmisten näkökulmasta kirkko astuu kuvioihin, kun elämään tulee vastoinkäymisiä tai kriisejä ja kiinnikkeet pettävät. Mutta voisiko kirkko olla läsnä heidän elämässään jo ennen sitä?
”Irralliset” ovat varsin suurella todennäköisyydellä sinkkuja ja dinkkuja eli yksineläviä ja lapsettomia pariskuntia. Heitä on paljon, koska keskimääräinen ensisynnyttäjän ikä on noussut yli 30 ikävuoden.
Tämä tarkoittaa sitä, että rippikoulu- ja nuorisotyövaiheen jälkeen on ilmaantunut 1015 vuoden elämänjakso, johon kirkolla ei ole juuri mitään tarjottavaa.
– Kun puhutaan nuorten aikuisten vieraantumisesta, onkin hyvä kysyä, kumpi oli ensin, muna vai kana.
”Irralliset” ovat myös hyvin koulutettuja, ja heidän lähestymistapansa asioihin on usein älyllinen. Tämä selittää Ketolan mukaan sen, miksi uusateismi puree tähän ryhmään ja debattitilaisuudet jumalauskosta vetävät kuulijoita.
Irrallisten ohella kirkon haasteena ovat ”avomieliset”, jotka eivät samaistu kirkon valtavirtaan. Moni heistä löytää kuitenkin suhteen kristilliseen mystiikkaan tai hiljaisuuden viljelyyn.
– Omien löytöjen tekeminen vaatii työtä ja etsimistä. Jäsen 360 -hanke voi antaa työntekijöille tietoa siitä, kuinka moni seurakuntalainen saattaisi kiinnostua sen tyyppisestä hengellisyydestä, Ketola sanoo.
Välinpitämättömät ja kiinnostuneet
Paikallisseurakunnalle Jäsen 360 -ryhmittely antaa tutkimustietoon perustuvan ennusteen siitä, kuinka moni seurakuntalainen kuuluu irrallisten, maltillisten, avomielisten tai uskollisten ryhmään.
Kotka-Kymin seurakunta oli mukana toteuttamassa ja kokeilemassa Jäsen 360 -hanketta edeltävää pilottiversiota. Kirkkoherra Juha Tanska kertoo, että jäsentieto antoi mahdollisuuden verrata työn painopisteitä jäsenrakenteeseen.
Vertailu nosti esiin sokeita pisteitä.
– Kävi ilmi, että seurakunnan jäsenistö on varsin vanhusvoittoista. Työmme pääpaino on kuitenkin perhe- ja lapsityössä ja varhaiskasvatuksessa.
Jäsentieto osoitti myös sen, että suurin osa Kotka-Kymin seurakunnan 40000 jäsenestä ja alueella asuvista ihmisistä on elämänotteeltaan mukavuudenhaluisia ja uskonnollisesti välinpitämättömiä. Toisin sanoen ihmisiä, joita on vaikea houkutella kotisohvalta seurakunnan rientoihin.
Syksyllä 2010 tehty Kymenlaakson ammattikorkeakoulun toteuttama palvelututkimus paljasti kuitenkin, että noin 10 prosenttia seurakuntalaisista on kiinnostuneita seurakunnan vapaaehtoistoiminnasta.
Tanska laskee, että vain yhdenkin prosentin kiinnostus vapaaehtoistyöhön tarkoittaisi usean sadan ihmisen potentiaalia.
– Pohdittavaksi jäi, miten löytäisimme vapaaehtoistoiminnalle uusia, näille ihmisille sopivia muotoja. Seurakuntalaisethan ovat monesti omalla alallaan pätevämpiä kuin seurakuntien työntekijät.
Todistuksen vuoro
Työn suuntaaminen uudelleen ei tapahdu hetkessä. Kirkkoherra Tanska toteaa realistisesti, että muutos on haaste kaikille seurakunnan esimiehistä luottamushenkilöihin ja tuntuu aina kirkollisten alojen oppilaitoksissa saakka.
Vantaankosken seurakunta liittyi Jäsen360 -hankkeeseen ensimmäisten joukossa. Kirkkoherra Hannu Pöntisellä on kokemusta seurakuntalaisten ryhmittelystä, sillä vantaalaisten asenteita on jo aiemmin kartoitettu Monitor-tutkimustiedon avulla yhteisen seurakuntatyön johtajan Pontus Salmen johdolla.
– Tietyillä alueilla asuu seurakunnan kannalta haasteellista väkeä, Pöntinen kiteyttää.
Varsin suuri prosentti vantaalaisista on ”liipasimella” eli harkitsee lähtöä kirkosta. Eronneiden kynnys liittyä takaisin on korkea. Kuten Kotka-Kymissä, myös perusmyönteisesti kirkkoon suhtautuvien jäsenten tavoittaminen on haastavaa.
– Yksi onnistuminen on ollut Vantaan Tikkurilassa toteutettu Hääyö-tapahtuma, joka vetoaa samalla kertaa sekä mukavuuden- että kokeilunhaluisiin.
Pöntisellä on lähituntumaa myös ”irrallisten” ryhmään, sillä työskennellessään Kirkkopalvelujen apulaisjohtajana hän oli mukana Nuoret aikuiset kirkossa -projektissa. Pöntisen mukaan nuoret aikuiset haastavat kirkkoa sekä älyllisellä pohdiskelulla että kysymällä, mihin kirkkoa ylipäätään tarvitaan.
Pöntisen mukaan kritiikki tarkoittaa sitä, että kristityillä on nyt todistuksen puheenvuoro.
– On välttämätöntä tuntea seurakuntalaiset ja ymmärtää, miten monenlaisia he ovat. Mutta kirkon työtä ei voi tehdä vain asiakkuuden ehdoilla. On yhä tärkeämpää, että uskallan olla aidosti oma itseni ja tunnustautua kursailematta kristityksi. Uskolla on minulle merkitystä, ja sen kautta voin haastaa ihmisiä.
Pöntinen varoittaa pilke silmäkulmassa, että onnistumisella voi olla seurauksensa.
– Jos kirkko tavoittaa ihmiset, se myös väistämättä uudistuu.
Löytyykö netistä uskoa
Jäsen 360 -käsikirjan koonnut ja kirjoittanut TNS Gallupin asiakkuusjohtaja Tarja Pentilä ei lue tutkimustiedosta hengellisyyden väistämätöntä alamäkeä.
– Joissakin kohderyhmissä hengellisyyttä on jopa enemmän kuin ennen. Mutta käsitykset hengellisyydestä ovat usein erilaisia kuin perusluterilainen tulkinta.
Sen sijaan Pentilä kiinnittää huomiota siihen, että keski-ikäiset ja sitä nuoremmat aloittavat tiedon etsimisen netistä. Nuoret aikuiset ovat usein täysiverisiä nettinatiiveja, joita painettu viestintä ei enää tavoita.
Pentilän mielestä kirkon kannattaisi seurata tarkasti sitä, minkälaisilla hakusanoilla henkisyyteen ja uskontoon liittyvää tietoa etsitään. Löytyykö niillä myös selkeää ja hyvin toimitettua tietoa, joka kertoo, mitä kirkko opettaa ihmisiä kiinnostavista kysymyksistä?
– Seurakuntien toiminnasta löytyy kyllä tietoa, mutta löytyykö luterilaisesta uskosta ja Raamatun kertomuksista, Pentilä epäilee.
Jäsen 360 -projekti on Kotimaa Oy:n hanke.
Ilmoita asiavirheestä