Salolainen Helena Mutikainen ei ollut aiemmin miettinyt lähetystyötä kovinkaan paljon. Sitten hän halusi avartaa tietämystään ja osallistui Salossa Bergvikin toimintakeskuksessa vuosi sitten pidetylle Kairos-kurssille.
– Siellä oivalsin, että jokainen voi tehdä lähetystyötä omalla paikallaan. Ei ole välttämätöntä mennä kaukaisiin maihin, vaan lähetystyötä voi tehdä omassa lähipiirissäänkin, Mutikainen pohtii.
Kairos-kurssi on lähetyspainotteinen opetuslapseus-kurssi, jonka tavoite on auttaa seurakuntalaisia löytämään paikkansa lähetystyössä, tukea lähetystyön parissa toimivia kirkon työntekijöitä sekä auttaa seurakuntia tulemaan missionaarisemmiksi.
Kairos-kurssit alkoivat Filippiineillä vuonna 1994. Tuolloin Living Springs International -järjestö koosti eri lähteistä kurssin, jolla haluttiin vahvistaa maan lähetysliikettä. Sittemmin kurssi on levinnyt kymmeniin maihin.
Osallistujia useista kirkkokunnista
Suomen ensimmäinen Kairos-kurssi pidettiin Helsingin kristillisellä opistolla vuonna 2008. Tähän mennessä kursseja on pidetty noin 50 paikkakunnalla.
Suomessa osallistujia on ollut useista eri kirkkokunnista, pääasiassa vapaista suunnista, mutta myös luterilaisesta, ortodoksisesta ja katolisesta kirkosta. Osallistujista noin viidesosa on ollut luterilaisia.
Kairos-kurssi toteutetaan viiden päivän monimuoto-opiskelukokonaisuutena esimerkiksi kahtena viikonloppuna.
Kurssin yhdeksässä osiossa käsitellään lähetyksen raamatullisia perusteita Vanhassa ja Uudessa testamentissa, kristinuskon leviämisen historiaa, lähetysstrategiaa, jäljellä olevan tehtävän kuvausta sekä kulttuurienvälisiä huomioita ja globaalikristittyjen yhteistyötä. Kurssin aikana pohditaan opitun soveltamista omaan elämään.
– Kurssilla oli paljon laadukasta materiaalia ja hyviä opettajia. Oli antoisaa pohtia lähetystyön kysymyksiä yhdessä muiden kanssa. Kurssi vahvisti omaa lähetysidentiteettiä. Olinkin jo aiemmin tavannut tukea lähetystyötä taloudellisesti ja rukoillut lähetystyön puolesta, luterilainen Mutikainen kertoo.
”Seurakunnissamme on liian vähän koulutusta aikuisille”
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pastori Yrjö Rossi oli järjestämässä ensimmäistä Kairos-kurssia Helsingin kristillisellä opistolla vuonna 2008 ja toimi opettajana myös Salon kurssilla, jonka järjestivät paikallinen evankelis-luterilainen seurakunta ja Vapaa Evankeliumisäätiö.
– Aiemmin olin ollut lähetystyössä, opiskellut lähetystiedettä ja opettanut lähetyksestä. Suomessa tarvitaan Kairos-kurssin kaltaista opetusta. Mielestäni seurakunnissamme on ylipäätään aivan liian vähän aikuisille suunnattua koulutusta.
– Lähetystyö ei ole saanut sellaista asemaa, joka sillä pitäisi seurakunnan elämässä olla. Lähetystyö on keskeinen osa seurakunnan olemusta, pohtii Rossi.
Rossi toteaa lähetyksen ja rukouksen yhdistävän kristittyjä. Kairos-kurssi on hänen mukaansa kristittyjen yhteisenä toimintana erinomainen väline vahvistaa eri kirkkokuntien jäsenten keskinäistä yhteyttä lähetystehtävässä.
Kurssilaiset saavat tuhdin paketin lähetystietoutta, mutta myös hengellistä näkyä ja käytännön opastusta globaalikristityksi kasvamisessa.
– Kairos ei ole vain kurssi vaan se tähtää maailmanlaajaan lähetysliikkeeseen lähetyskäskyn täyttämiseksi, sanoo Rossi ja muistuttaa kreikankielisen Kairos-sanan tarkoittavan erityistä aikaa tai hetkeä.
Kasvuryhmissä jaetaan oivalluksia opitusta
Rossi toimii Kairoksessa monipuolisesti. Hän on käynyt fasilitaattori- ja pääluotsikoulutuksen sekä osallistunut kurssimateriaalin suomennostyöhön. Hän kuuluu myös johtotiimiin. Rossi toimii kurssijärjestäjänä ja luotsina eri puolilla Suomea.
Rossi toteaa, että Kairos-kurssiin sisältyy monenlaisia oppimisen muotoja. Tekstikirja sisältää teologian ja missiologian asiantuntijoiden laatimia artikkeleita. Rukous-oppaan avulla rukoillaan vähiten saavutettujen kansanryhmien puolesta.
– Ennen itseopiskelua luotsi eli fasilitaattori esittelee lyhyesti luvun sisällön. Lukuun liittyvät videot sisältävät Ralph Winterin ja Don Richardsonin missiologisia luentoja sekä lähetystyöhön liittyviä tapauskertomuksia, Rossi kertoo.
Luotsit esittelevät kursseilla lyhyesti myös erilaisia missiohaasteita. Itseopiskelua tukeva tehtäväpaperi auttaa hahmottamaan paremmin kunkin luvun sisältöä. Kasvuryhmissä jaetaan ajatuksia ja oivalluksia opitusta aiheesta.
– Kurssin lopulla on kokemuksellisia toimintoja, jotka ovat monille kurssin kohokohtia.
Luterilaisia toivotaan aktiivisemmin mukaan
Viime vuoden loppuun mennessä Suomessa Kairos-kurssin oli käynyt 2 200 lähetystyöstä kiinnostunutta. Nykyään kursseja pidetään vuosittain noin 30.
Lisäksi lyhyempiä nuoriso-kairoksia järjestetään kolme-neljä vuodessa. Tulossa on myös uusia lyhyempiä kursseja kulttuurien kohtaamisesta.
Kairos-kurssit järjestetään SEA:n (Suomen Evankelinen Allianssi) sateenvarjon alla. Fida International koordinoi ja hallinnoi kursseja Suomessa yhdessä Kansallisen Koordinaattoritiimin kanssa, jossa on jäseniä yli seurakuntarajojen.
Yrjö Rossi toteaa Kairos-toiminnan antaneen hänelle paljon.
– Olen voinut jakaa lähetysnäkyä ja kokemuksiani lähetystyöstä monille innokkaille kurssilaisille. Olen itsekin oppinut jokaisella kurssilla jotain uutta. Kairos-perheeseen kuuluminen on ollut hieno kokemus.
– Erityisesti luterilaisena iloitsen kurssimateriaalin kohdasta, jossa puhutaan Jumalan missiosta sekä korostetaan Jumalan sanan ja ristin roolia lähetyksessä, Rossi sanoo.
Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta Kairos-luotseina on ollut joitain pappeja, lähetyssihteereitä ja entisiä lähetystyöntekijöitä. Luterilaiselta puolelta järjestäjinä ovat toimineet Salon, Vihdin ja Espoonlahden seurakunnat.
– Toivon, että jatkossa myös entistä useammat luterilaiset seurakunnat ja järjestöt ottaisivat Kairos-kurssin ohjelmaansa. Uskon, että sen kautta niin seurakuntalaiset kuin työntekijätkin voivat saada suurta siunausta ja olla siunaukseksi toisille, Rossi sanoo.
Kuva: Kairos.
Salossa Bergvikin toimintakeskuksessa vuosi sitten pidetyn Kairos-kurssin kurssilaiset olivat tyytyväisiä kurssin antiin.