Jos kirkkojen paremmuutta mitattaisiin kävijämäärällä, ei voittajaa tarvitsisi kovin pitkään etsiä. Timo Suomalaisen (1928–2021) ja Tuomo Suomalaisen (1931–1988) suunnittelema Temppeliaukion kirkko Helsingissä kuuluu Suomen suosituimpiin nähtävyyksiin.
Viime vuonna kirkkoon tutustui lähes puoli miljoonaa vierailijaa. Ennätysvuonna 2019 kävijöitä oli yli 900 000.
Esimakua suosiosta saatiin jo kirkon vihkiäispäivänä 1969. Tuolloin Helsingin Sanomissa julkaistun jutun mukaan sisäänpääsyyn oikeuttavia kutsukortteja kaupattiin mustassa pörssissä ja hinnat nousivat korkeiksi.
Jälkiviisaana onkin helppo naureskella kirkon rakentamista edeltäneelle kiistalle sen tarpeellisuudesta. Hankkeen kriitikot kun pelkäsivät, että kantakaupunkiin suunniteltu kirkko jäisi valmistuttuaan tyhjilleen.
Paljon keskustelua käytiin myös kallion sisään louhitun kirkon hinnasta, vaikka kolme miljoonaa markkaa maksanut kirkko ei Maila Mehtälän kirjan Temppeliaukio mukaan ollut erityisen kallis. Olivathan samalla vuosikymmenellä valmistuneet Finlandia-talo ja Helsingin kaupunginteatteri tulleet noin kymmenen kertaa kalliimmiksi.
Kantakaupunkiin suunnitellun kirkon pelättiin jäävän valmistuttuaan tyhjilleen.
TIMO JA Tuomo Suomalaisen suunnitelma Kivikirkko voitti Taivallahden kirkon rakentamiseksi järjestytyn arkkitehtuurikilpailun jo 1961. Rakentamaan päästiin vuosia jatkuneen kiistelyn takia kuitenkin vasta 1968, eikä kina päättynyt siihenkään.
Jonkinlaisen kulminaatiopisteen riitely saavutti heinäkuussa 1968, kun muutamat Ylioppilaiden kristillisen yhdistyksen jäsenet kävivät työmaalla maalaamassa kallioon ja seiniin lukuisia kertoja tekstin ”Biafra!”.
Maalit heille oli sponsoroinut arkkitehtuurin ylioppilas Juha Leiviskä, joka oli itsekin osallistunut Temppeliaukion kirkosta järjestettyyn kilpailuun. Myöhemmin Leiviskä tosin sanoi, että hän oletti maaleja käytettävän työmaa-aitoihin eikä valmiisiin pintoihin.
Biafrassa nälänhädästä kärsivien tukemiseksi järjestetty protesti sai osakseen ymmärrystä.
”Emme nyt nimenomaan puolusta noita öisiä maalarin hommia, mutta olemme samaa mieltä, että kirkon kehitys- katastrofiavussa on kyllä runsaasti keskustelun ja korjaamisen varaa”, nimettömäksi jättäytynyt kirjoittaja arvioi Kotimaassa.
”Temppeliaukiolla Biafra on tunteen ja toden synteesi: myötätunnon merkit rakkauden vallanpitäjien betoni-iholla”, Marja Kyllönen runoili Ilta-Sanomissa.
Vielä vihkiäispäivänä paikalla oli juhlavieraiden lisäksi mielenosoittajia. Ja yhä tapahtumista muistuttaa kirkon huoltokäytävälle jätetty Biafra!-maalaus.
TEMPPELIAUKION KIRKON tunnusomaisin piirre ovat sen kallioseinät. Luonnonkivestä lohkotun epäsäännöllisen seinälinjan parina on pyöreä lasista ja kuparista rakennettu katto, jonka jaottelu on matemaattisen tarkka.
Näiden elementtien avulla arkkitehtien tavoitteena oli tuoda saliin samanaikaisesti sekä vapauden että turvallisuuden tuntu.
On ajateltu, että kirkon muotoilu voisi viitata veljesten lapsuuteen Neuvostoliitolle toisessa maailmansodassa menetetyssä Suursaaressa. Sieltä nämä joutuivat evakkomatkalle 8- ja 11-vuotiaina.
Arkkitehtien tavoitteena oli tuoda saliin samanaikaisesti sekä vapauden että turvallisuuden tuntu.
Seinien muoto syntyi osin sattuman sanelemana. Maila Mehtälän kirjassa kerrotaan, että rakennusvaiheessa yhdelle seinälle jäi kasvoja muistuttava korkokuvio. Siinä jotkut näkivät Aleksis Kiven, toiset Sibeliuksen ja jotkut Jeesuksen. Harmillisesti kuvio sattui seinällä kohtaan, jonka eteen rakennettiin urut.
Suomalaisen arkkitehtiveljekset työskentelivät yhdessä aina Tuomo Suomalaisen kuolemaan 1988 saakka. Timo Suomalainen jatkoi työskentelyä vielä 2000-luvulle.
Temppeliaukion kirkon lisäksi Suomalaiset suunnittelivat Espoonlahden kirkon (1980) sekä useita kappeleita. Temppeliaukion kirkossa käynyt tunnistanee Espoonlahden kirkon luonnonkivilaatoissa tai ylhäältä lankeavassa valossa jotain tuttua.
Lähteitä: Maila Mehtälä: Temppeliaukio. Kirkko Suursaaresta länteen. WSOY 2003; Jari & Sirkkaliisa Jetsonen: Sacral Spaces. Modern Finnish Churches. Rakennustieto 2003.
Lue myös:
Suomessa on vain kourallinen naisten suunnittelemia kirkkoja ja lähes kaikki ovat Elsi Borgin työtä
Alvar Aalto suhtautui kriittisesti dogmeihin niin arkkitehtuurissa kuin uskossa
Ilmoita asiavirheestä