Rauli Mickelsson katsoo vaaliväsymyksen vaivanneen eilen.
Big Brother -ohjelmassa talon asukas laitetaan päiväkirjahuoneeseen, jos homma ei suju ”isoveljen” toiveiden mukaan. Onko tässä nyt kansan ”mentävä päiväkirjahuoneeseen”, kun vain reilut puolet (58,2 prosenttia) äänestää näin tärkeissä vaaleissa? Pitääkö tilanteesta olla huolestunut, politiikan tutkija Rauli Mickelsson?
– En tiedä. Äänestämisestä voi myös kieltäytyä. Jos ei saatu ihmisiä mobilisoitua, on se varmaan ehdokkaiden ja puolueidenkin vika. Pitäisi kai olla konkreettisia tavoitteita eikä kovin yleistä. Palveluista ei puhuttu vaan pikemmin rakenteista. Keskustelu oli aika abstraktilla tasolla, Mickelsson pohtii kuntavaalikeskustelua.
Mistä huono äänestysprosentti muutoin johtuu?
– Ehkä se on vaaliväsymys. Puolentoista vuoden aikana on käyty nyt kolmet vaalit. Puolueilla ei välttämättä ole enää kovin syviä siteitä ihmiseen. Ne eivät saa mobilisoitua ihmisiä osallistumaan vaaleihin. Sami Borg sanoi tv:ssä myös, että puolueet eivät pystyneet kovin paljon kampanjoimaan, koska vaalikassa oli tyhjä edellisistä vaaleista. Olisi hyvä, jos joku tekisi alhaisesta äänestysprosentista tutkimuksen, saattaa olla erilaisiakin syitä.
Vaalikommentointia seuratessa on tullut vaikutelma, että melkein jokainen puolue on tavallaan voittaja ja tavallaan häviäjä. Onko näin?
– Ehkä muut pelkäsivät suurempaa perussuomalaisten voittoa. Koettiin helpotusta kun näin ei tapahtunut. Tämä on niin kuntakohtaista. Aika monessa paikassa tilanne säilyi aika samana, jossakin tuli isokin perussuomalaisten voitto.
Oliko gallupien mittaustavoissa jotakin vikaa vai epäonnistuiko perussuomalaisten loppukiri, kun tulos ei ollutkaan aivan gallupien mukainen?
– Kun perussuomalaiset ovat tosi tuore organisaatio, välttämättä sen jäsenistö ja kenttäorganisaatio eivät ole kovin hyvässä mallissa. Puolue ei välttämättä myöskään onnistunut ehdokasasettelussaan kovin hyvin, melko tuntemattomia ehdokkaita oli. Esimerkiksi Turussa perussuomalaisten listalla oli vain 17 naista ja 53 miestä.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini käänsi katseen vaali-iltana jo eurovaaleihin. Ovatko ne eri vaalit, ja onko tämän kuntavaalituloksen jälkeen enää odotettavissa eurojytkyä?
– Sitä on aika vaikea sanoa, lähtisin siitä, että eurovaalit ovat eri vaalit. Riippuu siitäkin miten eurokriisin käy eli saavatko perussuomalaiset sitä kautta kannatusta. Jos tilanne on tällainen tai vähänkin huonompi, ei varmaan suurta eurojytkyä ole tulossa mutta jos Euroopan tilanne on erittäin paljon huonompi, silloin on kaikki mahdollista.
Keskusta kuvasi vaaleja torjuntavoitoksi. Voiko kuntarakennekeskustelu kantaa puoluetta jopa seuraaviin eduskuntavaaleihin niin, että se voisi haastaa Kokoomusta ja SDP:tä?
– Voisi olettaa, että keskusta, joka on ylivoimaisesti vahvin kuntapuolue, edelleen pystyy sitä kautta mobilisoimaan väkeä. Se on niin luontainen agenda keskustalle, keskustan reviiriä ovat aluepolitiikka ja kunnat. On huomattava, että keskustan vahvoilla alueilla on myös demareita, jotka ovat kriittisiä kuntauudistusta kohtaan.
Kunnallisvaalien suurimmaksi puolueeksi selvisi Kokoomus 21,9 prosentin kannatuksella. Kakkonen oli SDP 19,6, kolmas Keskusta 18,7, neljäs perussuomalaiset 12,3, viides vihreät 8,5, kuudes Vasemmistoliitto 8,0, seitsemäs RKP 4,7 ja kahdeksas kristillisdemokraatit 3,7.
1960-luvulta vuoteen 1992 vuoteen saakka kunnallisvaalien äänestysprosentti on ollut päälle 70. Aallonpohja 55,8 äänestysprosentti koettiin vuonna 2000. Vuonna 2004 äänestysprosentti oli 58,6 ja vuonna 2008 se oli 61,2.
Ilmoita asiavirheestä