Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo jaottelee Suomen Kuvalehden Rajalla-blogissa eduskuntapuolueet neljään ryhmään sen perusteella, mikä on niiden kirkkosuhde.
Ensimmäistä ja suurinta ryhmää Keskitalo kutsuu
kulttuurikirkollisiksi puolueiksi
.
”Ne näkevät kirkon merkityksen historian ja kulttuurin näkökulmasta eivätkä aja muutoksia kirkon asemaan. Tähän ryhmään sijoitan Kokoomuksen, Keskustan ja Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP).”
Toista ryhmää Keskitalo luonnehtii käsitteellä
arvokristilliset puolueet
.
”Tähän ryhmään sijoitan Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit (KD). Näille puolueille on tyypillistä, että ne sanovat toimintansa perustuvan kristillisiin arvoihin.”
Keskitalon luokittelussa kolmannen ryhmään,
ambivalentit puolueet
, muodostaa SDP.
”Sen puolueohjelmissa alkaen Forssan ohjelmasta (1903) on ollut näkemys, että uskonto on yksityisasia ja kirkko ja valtio on erotettava toisistaan. Kirkon ja valtion suhde on ollut keskustelun aihe puolueessa koko puolueen historian ajan. SDP:n puoluekokous on useasti kirjannut tavoitteekseen kirkon ja valtion erottamisen, mutta toteutuksen asteelle asia ei ole edennyt.”
Neljättä ryhmää Keskitalo kutsuu
muutoshakuisiksi puolueiksi
.
”Näitä ovat Vasemmistoliitto ja Vihreät. Vaikka puolueissa on myös kirkollisesti aktiivisia ihmisiä, ohjelmatasolla ne ajavat muutoksia kirkon asemaan yhteiskunnassa ja kirkon ja valtion suhteeseen.”
Ilmoita asiavirheestä