Kirkkohallituksen johtava asiantuntija Kari Latvus on maanantaista keskiviikkoon kestävien Kirkon yhteiskuntapäivien pääjärjestäjä. Tikkurilassa Vantaalla kokoontuvien päivien vastuuryhmässä olivat lisäksi Ilkka Sipiläinen ja Katri Valve. Uuden muodon saaneeseen tapahtumaan on ilmoittautunut noin 80 ihmistä. Luvassa on paneelikeskusteluja ja teatteria, yksi pääluento ja arkimessu.
Tänä vuonna Suomen talous näyttää kasvavan selkeästi aiempia vuosia enemmän. Miten talouskehitys näkyy kirkossa, Kari Latvus?
– Talouskasvu heijastuu kirkon omiin rahoihin vähän viiveellä. Se merkitsee sitä, että kirkon talous ei lähde nousuun nyt vaan vuoden, parin päästä. Kirkon iso teema pitäisi olla, että meillä on Suomessa edelleen iso joukko ihmisiä, jotka uhkaavat jäädä talouskasvun juhlasta syrjään. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä on runsaasti yli 100 000. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, se joukko sulaa hyvin hitaasti.
– Aina kun yhteiskunnassa rupeaa menemään hyvin ja vauhti kasvaa, kirkon pitäisi olla erityisesti niiden lähellä, joilla ei mene kauhean hyvin. He tarvitsevat asiansa julkisuuteen, ja kirkko voi tehdä töitä heidän parissaan ja olla heidän äänitorvenaan.
Olet puhunut aikaisemmin siitä, että kirkko voisi esimerkiksi työllistää pitkäaikaistyöttömiä. Millä tavoin kirkon olisi toimittava?
– Puhumme yhteiskuntapäivien viimeisenä päivänä Kirkko, työ ja työttömyys -työryhmän suosituksista. Niissä patistetaan kirkkoa olemaan työllistäjänä, että olisimme kekseliäitä ja miettisimme, mitä voisimme tehdä, vaikka varoja ei ole paljon. Kirkko voi olla iso ja aktiivinen toimija niin sanotuilla välityömarkkinoilla, johon kuuluvat vapaiden työmarkkinoiden ja työttömyyden väliin jäävät työpaikat.
– Pitäisi rohkaistua hakemaan uusia tapoja työllistää. Ei niin, että pakotetaan työtön paikkaan tai malliin, johon työtön ei sovi, vaan niin, että jos on haluja, silloin tarjotaan paikkaa. Minun mielestäni on olennaista, että jos puhutaan työkokeilusta tai kuntouttavasta työstä, niin aina pyritään sen oheen jatkamaan yksi palkkatyöjakso. Työttömyyskorvauksilla tai muilla etuuksilla eläminen on kitkuttavaa, ja on symbolisesti tärkeää saada palkkaa. Että on edes jonkin aikaa pois kategoriasta, jonka mukaan ”minä olen työtön”.
Viime vuosina puheet hyvinvointivaltion rapistumisesta ovat kiihtyneet. Miten se vaikuttaa kirkkoon?
– Perinteisesti kirkko on ollut hätäkellon soittaja, kun asiat menevät huonosti. Kirkolla on työntekijöitä ja mielipidevaltaa puhua evankeliumista ja ihmisten hyvinvoinnista. Kirkko ei voi unohtaa, mitä Jeesus meille opettaa. Esimerkiksi Isä meidän -rukouksessa puhutaan, että velat pitää antaa anteeksi. Siinä ollaan ihan kirkon ytimessä, kun huolehditaan niistä, ketkä ovat suurimmassa puutteessa.
Pitkään valmisteilla olleeseen sote-uudistukseen sisältyy ehdotuksia, joissa puhutaan myös kirkosta yhtenä sote-palvelujen järjestäjänä. Miten kirkon pitäisi toimia soten suhteen?
– Kirkkoa on kutsuttu myös palveluiden ja hyvinvoinnin tuottajaksi. Näillä päivillä puhutaan sotesta ja siitä, mikä sote-uudistuksen myötä tulee olemaan kirkon rooli hyvinvoinnin tuottajana.
– Sote-uudistus on tärkeä kysymys, jota pitäisi pikaisesti ja huolella miettiä. Mikä on kirkon strategia, onko palveluiden tuottaminen mahdollista ja millä talouslihaksilla se tapahtuisi? Onko kirkon perustettava yrityksiä tai tehtävä muita organisatorisia muutoksia?
Yhteiskunnallisesti aktiivinen kirkko on herättänyt joissain yhteyksissä vastalauseita, koska jotkut ajattelevat kirkon osallistuvan silloin politiikkaan. Miten itse näet asian?
– Poliittisuus on luonnollinen osa kirkon agendaa, silloin kun halutaan olla aidosti Jeesuksen seuraajia. Ei kirkko ole vain hengellisyyttä ja tuonpuoleisuutta, sellainen on kristinuskosta kovin yksipuolinen käsitys.
– Kristinusko lähtee vahvasti luomisesta ja siitä, että Jumala tekee hyvää maailmassa. Yksi asia siinä on se, että hyvää jaetaan tasapuolisesti kaikille.
– Poliittisuus on ongelmallista silloin, jos kirkko sitoutuu yhteen poliittiseen puolueeseen. Kirkon pitää olla selkeä poliittinen vaikuttaja yhteiskunnassa mutta varoa sitoutumasta puoluepolitiikkaan. Puolueiden agendat tulevat ja menevät, kirkko on jotain aivan eri tavoin pysyvää kysyessään evankeliumin ja ihmisen hyvinvoinnin perään.
Mitä yhteiskunnallisia töitä kirkko tekee nyt jo hyvin tai paremmin kuin ennen?
– Kirkkohan on kunnostautunut monella tapaa ruohonjuuritason hyvän jakamisessa. Kirkko on ensimmäisenä jakanut ruokaa. Nyt kasvava trendi on yhteisöllisyyden korostaminen. Kirkko avaa ovensa lähiyhteisöjen tulla paikalle ehkä syömään tai ehkä toimimaan muulla tavoin. Malmilla Viikin kirkko on esimerkki tästä. Nämä ovat odottamattomia vahvuuksia. On tajuttu, että näille on kysyntää. Lisäksi kirkolla on erittäin pitkä perinne diakoniatyössä, että on etsitty syrjään jääviä yksinäisiä ja eri tavoin avun tarpeessa olevia.
Mitä kirkko voisi tehdä enemmän?
– Kun olen vienyt eteenpäin 1001 työtä -työllistämishanketta, monilla paikkakunnilla on toimittu sen suuntaisesti. Toimia ei vain ole tilastoitu, ja ne eivät ole nousseet otsikoihin. Esimerkiksi Tampereella, Turussa ja Helsingissä on vahvaa toimintaa, jossa työllistetään vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevia.
– Monessa paikassa on myös havahduttu, että tällainen toiminta voisi olla hyödyllistä ja tärkeä kädenojennus työttömille.
Kuva: Jukka Granström
Lue myös:
Kirkolla rohkea tavoite: Tuhat työpaikkaa vaikeasti työllistyville
Kirkon yhteiskuntapäivillä pohditaan hyvinvointiyhteiskunnan ja työelämän murrosta
Pääkirjoitus: Seurakuntien tulisi työllistää rohkeammin
Ilmoita asiavirheestä