Kansanedustaja, tekniikan tohtori Jyrki Kasvi (vihr.) pitää mahdollisena, että Wikileaksin paljastukset saavat länsimaat muuttamaan näkemyksiään Internetin valvonnasta.
– Tässä on riski, että löytyy kansainvälien sopu Internetin tiukemmasta valvonnasta. Jos Kiina, Venäjä ja Arabimaat saavat tahtonsa läpi ja länsi lähtee niiden kelkkaan, niin länsimaat luopuvat niistä arvoista, joita on tähän asti puolustettu, Kasvi sanoo.
YK:n koolle kutsumassa WSIS -tietoyhteiskuntahuippukokouksessa vuosina 2003 ja 2005 länsimaat eivät hyväksyneet Kiinan, Venäjän ja Arabimaiden esitystä Internetin tiukemmasta kontrolloinnista. Kasvin mukaan kokouksella oli tuolloin valta tehdä asiaa koskevia päätöksiä, mutta valvontakysymykset jätettiin länsimaiden toivomuksesta auki.
Vastaavaa neuvotteluprosessia ei ole parhaillaan käynnissä, mutta YK pystyisi Kasvin mukaan tarvittaessa kutsumaan kokouksen koolle hyvinkin nopeasti.
– Toisaalta tämä voi olla myös uudentyyppisen, avoimemman demokratian ilmentymä, jossa paine tulee kansalaisjärjestöiltä. Toivon hartaasti, että avoimempaan demokratiaan päästäisiin, mutta en tiedä onko tällainen väkisin raahaaminen paras tapa.
Hänen mukaansa Wikileaksin tähän mennessä julkaisema aineisto on ansainnut tulla julkaistuksi.
– Tähän asti paljastusten joukossa on ollut aineistoa joiden on kuulunut päästä julkisuuteen. Aiemmin on paljastusjuttujen kohdalla puhuttu vuodoista, nyt pitää puhua jo hyökyaalloista. Ero aiempaan on myös siinä, että välistä puuttuu journalismi. Kun toimittajat eivät valikoi mitä julkaistaan, tulkintojen teko jää paljon kansalaisen vastuulle.
Suuret tietovuodot tuovat mukanaan myös vastuun materiaalin sisällöstä.
– Wikileaksilla on hirveän iso vastuu siitä, onko valtavasta massasta käyty läpi kaikki henkilötiedot. Onko mukana esimerkiksi kiinalaisten ihmisoikeusaktivistien tietoja, Kasvi kysyy.
Ilmoita asiavirheestä