Asiallisuus suurenmoisissa kehyksissä – esseistipappi Juhani Rekola pyrki ratkaisemaan toisen maailmansodan esiin nostaman ahdistuksen maailman traagisuudesta paradoksaalisella tulkinnalla
Rekolan ajattelussa Jumalan lähestymisen kokemus ei poista Jumalan poissaolon kokemusta. Ihminen voi samaan aikaan kokea syvää ahdistusta Jumalan poissaolosta ja kuitenkin kokea Jumalan virtaavan vastaan tulevassa.
Essee: Hautajaiset ovat papin rakkain ja raskain työtehtävä
Hautajaisissa papin on luovittava rutiinien ja henkilökohtaisen välissä ja aina saattaa joutua keskelle vaikeaa kriisiä.
Essee: Edesmenneen rakkaan läsnäolon tuntemisesta on runsaasti kertomuksia – mitä kristinusko aiheesta opettaa?
Vielä 2020-luvullakin monet kokemukset menetettyjen läheisten läsnäolosta ovat todellisia ja niitä tuntuu olevan paljon. Kirkonmiehenä on kysyttävä: mitä kristinoppi tästä todella sanoo?
Essee: Ilo sopii kaikkeen elämään, varsinkin siihen, joka on vaikeaa
Essee pohtii surun ja ilon yhteyttä. Kun tunteet ovat herkällä, itkemisen sijaan saattaakin alkaa naurattaa. Suurta iloa voi riistää toiselta.
Essee: Tulevaisuuden suomalaisista yhä harvempi kastetaan tai siunataan haudan lepoon – Tulisiko meidän ymmärtää, että kirkko ei voi enää...
"Olemmeko kirkkona todella sitä mieltä, että kaste on pelastukseen välttämätön? Myös hautaukset mietityttävät minua", Kalevi Virtanen pohtii.
Essee: Suomen kirkon kohtalonkysymys – kirkko muodostuu seurakunnista, mutta ytimessä ei ole talous eikä hallinto
Ja mikä sitten on seurakunta? Sitä voi kuvata monella eri tavalla. Seurakunta oli Suomessa paikallinen, koko maan kattava hallintoyksikkö yli 1800-luvun puolivälin.
Essee: Kohti rajatonta kirkkoa – Paikallista pikkusieluisuutta ei tarvita
Uskonnon voi kokea läheiseksi ja tärkeäksi vaikka ei kiinnittyisikään mihinkään kirkko- tai seurakuntaan.
Essee: Pop-taiteilija Andy Warhol ja Viimeinen ehtoollinen
Yhdysvaltalaisen pop-taitelija Andy Warholin tuotannon hengelliset ulottuvuudet rakentuivat paradokseille, kirjoittaa Niilo Rantala.
Essee: Mikä on kristinuskon ja Raamatun suhde kauneuteen?
Kantista alkaen kristikunnalla on ollut vaikeuksia käsittää, mikä merkitys kauneudella ja erityisesti Raamatun kauneudella on kirkolle.
Vampyyritarinat ovat yhä suosittuja ja vampyyrimainen hahmo mainitaan Raamatussakin – mitä taruolento kertoo ihmisyydestä?
Vampyyrit tai tarkemmin sanottuna verta imevät petomaiset ihmisolennot ovat kautta historian kiinnostaneet ihmisiä. Tarinoita tällaisista olioista tunnetaan jo muinaisesta sumerilaisesta ja babylonialaisesta kulttuurista.