Adventti- ja joulukalenterit ovat kuuluneet suomalaisten joulunodotukseen vuodesta 1947, mutta millainen on joulukalenterin historia?
Saksalaisen Elise Averdieckin lastenkirjassa vuodelta 1851 on tarina, jossa kerrotaan yhdestä varhaisimmasta joulukalenterista. Helpottaakseen pienen Elisabeth-tyttären joulun odotusta hänen äitinsä keksi jatkaa joka päivä joulutarinaa, yhdessä he myös laulavat joululauluja.
Lapin sodasta 80 vuotta – entisten aseveljien katkera yhteenotto, jota kumpikaan ei olisi halunnut
Suomen jatkosota Neuvostoliittoa vastaan päättyi aselepoon 4.9.1944. Mutta Neuvostoliiton Suomelle sanelemien aselepoehtojen seurauksena Suomen piti karkottaa maasta saksalaiset joukot. Siksi heti alkoikin suomalaisten ja Pohjois-Suomeen sijoitettujen saksalaisten valmistautuminen uuteen sotaan – nyt toisiaan vastaan.
Mysteerikuvan henkilöillä näyttää olevan vakavaa ajateltavaa – Keitä on kuvassa?
Mysteerikuva-sarjassa kysytään lukijoilta tietoa Kotimaan arkiston kuvista. Kirkon lähihistoria näyttäytyy ensi vuonna 120 vuotta täyttävän Kotimaan mittavassa kuva-arkistossa.
500 vuotta sitten Saksassa ilmestynyttä kahdeksan kristillisen laulun kokoelmaa pidetään nykyisen virsikirjan esiasteena
Virsikirja kytkettiin siis valtiollisiin valjaisiin ensin Ruotsissa ja sitä myötä Suomessakin. Kivekäs kertoo Jacobus Finnon saaneen virsikirjan teon tehtäväkseen kuningas Juhana III:lta jo 1578 ja Hemminki Maskulainen virsikirjalleen Turun tuomiokapitulilta.
Mysteerikuva: Kuka on tämä muikeailmeinen henkilö, joka katsoo kohti kameraa?
Kotimaa täyttää joulukuun 5. päivä 119 vuotta. Valokuva-arkistot ovat kasvaneet vuosikymmenten varrella mittaviksi.
Mysteerikuva: Kuka on tämä karismaattisen näköinen henkilö?
Kotimaan valokuva-arkistosta löytyy monta laatikollista kuvia, joista ei käy ilmi ainakaan kunnolla keitä kuvassa on, eikä missä ja milloin se on otettu. Arkistonhoitaja pyytää...
Jumala ompi linnamme – Uskonpuhdistuksen marseljeesi ja kansallinen symboli
Taisteluvirsi on saanut herätteensä psalmista 46, mutta ei ole sen käännös eikä mukaelma. Virsi käyttää rajumpaa kieltä.
Oskar Merikanto toi kirkkomusiikkiin eurooppalaisia vaikutteita
Näen Merikannon merkittävyyden Suomen kulttuurisen itsenäisyyden rakentajana. Kun tänä päivänä puhutaan leikkaamisesta ja luksuksesta, se oli myös Merikannon aikana arkipäivää, taiteellisen tohtoritutkinnon Merikannosta tehnyt Jan Lehtola sanoo.
Mysteerikuva: Vakavia tunnelmia vuosikymmenten takaa
Arkistonhoitaja pyytää jälleen Kotimaan lukijoiden apua mysteerikuvien tietojen selvittämisessä.
Benediktiinit Euroopan ensimmäisinä agronomeina – keskiajalla benediktiiniluostareissa paneuduttiin muun muassa maanviljelyyn
Ingmar Svanteson huomauttaa, että benediktiinit muuttivat ihmisten näkökulman työtä kohtaan. Kristityn elämässä konkreettinen työ sai suuren arvon. Svanteson korostaa, että työstä tuli ihmisen offertorium, uhraus, Jumalalle.