Virsikirjan 500-vuotinen taival – vuonna 1524 Saksassa ilmestynyttä kahdeksan kristillisen laulun kokoelmaa, Achtliederbuchia, pidetään nykyisen virsikirjan esiasteena
Virsikirja kytkettiin siis valtiollisiin valjaisiin ensin Ruotsissa ja sitä myötä Suomessakin. Kivekäs kertoo Jacobus Finnon saaneen virsikirjan teon tehtäväkseen kuningas Juhana III:lta jo 1578 ja Hemminki Maskulainen virsikirjalleen Turun tuomiokapitulilta.
Mysteerikuva: Kuka on tämä muikeailmeinen henkilö, joka katsoo kohti kameraa?
Kotimaa täyttää joulukuun 5. päivä 119 vuotta. Valokuva-arkistot ovat kasvaneet vuosikymmenten varrella mittaviksi.
Mysteerikuva: Kuka on tämä karismaattisen näköinen henkilö?
Kotimaan valokuva-arkistosta löytyy monta laatikollista kuvia, joista ei käy ilmi ainakaan kunnolla keitä kuvassa on, eikä missä ja milloin se on otettu. Arkistonhoitaja pyytää...
Jumala ompi linnamme – Uskonpuhdistuksen marseljeesi ja kansallinen symboli
Taisteluvirsi on saanut herätteensä psalmista 46, mutta ei ole sen käännös eikä mukaelma. Virsi käyttää rajumpaa kieltä.
Oskar Merikanto toi kirkkomusiikkiin eurooppalaisia vaikutteita
Näen Merikannon merkittävyyden Suomen kulttuurisen itsenäisyyden rakentajana. Kun tänä päivänä puhutaan leikkaamisesta ja luksuksesta, se oli myös Merikannon aikana arkipäivää, taiteellisen tohtoritutkinnon Merikannosta tehnyt Jan Lehtola sanoo.
Mysteerikuva: Vakavia tunnelmia vuosikymmenten takaa
Arkistonhoitaja pyytää jälleen Kotimaan lukijoiden apua mysteerikuvien tietojen selvittämisessä.
Benediktiinit Euroopan ensimmäisinä agronomeina – keskiajalla benediktiiniluostareissa paneuduttiin muun muassa maanviljelyyn
Ingmar Svanteson huomauttaa, että benediktiinit muuttivat ihmisten näkökulman työtä kohtaan. Kristityn elämässä konkreettinen työ sai suuren arvon. Svanteson korostaa, että työstä tuli ihmisen offertorium, uhraus, Jumalalle.
Sotien jälkeen nuoret piti saada ”hyvien harrastusten pariin” – tähän tarpeeseen vastasivat monet seurakunnat, partiot ja yhdistykset
Monista vuonna 1946 perustetun Turun Kristillisen Teinikerhon jäsenistä kasvoi aikuisena tunnettuja kansalaisia.
Kalevankankaan hautausmaa huokuu historiaa
Kalevankankaalla on nähty synkkiä taisteluita sekä saatettu haudan lepoon niin merkkihenkilöitä kuin tavallisia ihmisiä.
Vanhojen tekstien paikat kartalle – verkkosovelluksen kautta voi nyt tutustua vanhoihin suomalaisiin teksteihin sekä niissä esitettyihin paikkoihin
Sovellus hyödyntää nimentunnistusteknologiaa, avointa linkitettyä tietoa sekä erilaisia paikkatietojärjestelmiä. Se perustuu siten tekoälyyn, kuten neuroverkkojen käyttöön.