Mysteerikuva kysyy: Keitä ovat kuvan kolme leppoisan oloista henkilöä?
Mysteerikuva-sarjassa arkistonhoitaja kysyy lukijoilta tarkempia tietoja Kotimaan kuva-arkiston valokuvista.
Mysteerikuva kysyy: Keitä, missä, milloin ja miksi?
Arkistonhoitaja kysyy lukijoilta tietoja Kotimaan kuva-arkistoista löytyviin kuviin. Lukuisat mysteerit ovat kiitos vastaajien vuosien varrella ratkenneet.
Kotimaa on kasvanut ajan virrassa, mutta tehtävä on yhä sama
Aikakaus- ja verkkolehdeksi muuttunut Kotimaa on historiansa aikana reagoinut median muutoksiin. Tehtävä uutisoida riippumattomasti kirkosta ja yhteiskunnasta on pysynyt samana.
Mysteerikuva: Kitaroita kaksin kappalein – Mikä musiikkiyhtye on kyseessä?
Arkistonhoitaja kiittää lukijoita mysteerikuvien selvittämisessä. Tällä kertaa kuvassa on musiikkia.
Mysteerikuva: Kuka on tässä nuoruuden kuvassa – Tyyli viitannee 90-lukuun?
Arkistonhoitaja pyytää jälleen lukijoiden apua kuvien tunnistamisessa. Suuri kiitos teille kaikille, jotka viime vuonna osallistuitte eri kuvien tunnistamiseen!
Kotimaan arkistoista: Loppiaisena muistetaan itämaan tietäjiä ja Jeesuksen kastetta – Venäjällä upottaudutaan ristin muotoiseen avantoon
Loppiainen on yksi kristikunnan vanhimmista juhlista. Suomen kielessä sana viittaa joulukauden loppumiseen ja arkeen palaamiseen. Artikkeli on julkaistu alun perin 5.1.2021.
Joulukuusen historia on pitkä – 1500-luvulla saksalaiset innostuivat kuusista niin että niiden kaatamista piti rajoittaa
Joulukuusi on yksi tunnetuimmista ja rakastetuimmista joulun perinteistä, ja sen historia juontaa juurensa pitkälle menneisyyteen.
Adventti- ja joulukalenterit ovat kuuluneet suomalaisten joulunodotukseen vuodesta 1947, mutta millainen on joulukalenterin historia?
Saksalaisen Elise Averdieckin lastenkirjassa vuodelta 1851 on tarina, jossa kerrotaan yhdestä varhaisimmasta joulukalenterista. Helpottaakseen pienen Elisabeth-tyttären joulun odotusta hänen äitinsä keksi jatkaa joka päivä joulutarinaa, yhdessä he myös laulavat joululauluja.
Lapin sodasta 80 vuotta – entisten aseveljien katkera yhteenotto, jota kumpikaan ei olisi halunnut
Suomen jatkosota Neuvostoliittoa vastaan päättyi aselepoon 4.9.1944. Mutta Neuvostoliiton Suomelle sanelemien aselepoehtojen seurauksena Suomen piti karkottaa maasta saksalaiset joukot. Siksi heti alkoikin suomalaisten ja Pohjois-Suomeen sijoitettujen saksalaisten valmistautuminen uuteen sotaan – nyt toisiaan vastaan.