Vaellus pyhien saatossa – uusi kirja on luterilainen tie edesmenneiden pyhien, tapahtumien ja kirjojen muiston äärelle
Aivan jokaiselle vuoden päivälle kirjassa ei omaa muistamisen kohdetta ole. Kalenterikuukautta kohti on 6–9 muistamisen aihetta. Esimerkiksi tammikuun kohdalla ovat Wilhelm Löhe , Loppiainen, Hilarius Poiterslainen, Henrik, Apostoli Paavalin kääntyminen, Timoteus ja Tiitus sekä Paavo Ruotsalainen.
”Mitä se minua auttaa että tämä syntymä tapahtuu jatkuvasti, jos minussa ei tapahdu mitään?” – Mestari Eckhartin joulusaarnojen äärellä
Jos luet joulunpyhinä vain yhden kirjan, lue tämä. Syksyllä 2024 Studio Catholicumin julkaisema sekä Pauli Annalan ja Kai Pihlajamaan suomentama ja toimittama Mestari Eckhartin joulu. Neljä joulusaarnaa on pysäyttävä pieni kirja, josta kajastaa merkillistä valoa.
Kolumni: Jos kouluista muodostuu uskontovapaita vyöhykkeitä, eurooppalaiseen tyyliin kirkon koulut tulevat Suomeenkin
Ilman kristinuskoa ja sen tuntemista ei ole nykyisenkaltaista eurooppalaista kulttuuria ja itseymmärrystä. Asia on paljon suurempi, kuin vain Tiernapojat, Lucia-juhlat tai jopa barokkimusiikki.
Pääseekö koira taivaaseen – teologinen symposium etsi vastausta siihen, onko eläimellä muuta arvoa kuin välinearvo
Vaikka eläimillä ei katsottu olevan sielua, eikä oikeuksiakaan, osassa Eurooppaa järjestettiin oikeudenkäyntejä eläimiä vastaan keskiajalta aina 1800-luvulle asti. Esimerkiksi sika tuomittiin kuolemaan, koska se oli tallonut kuoliaaksi pienen lapsen.
Keskiajalla reliikit eli pyhäinjäännökset olivat olennainen osa kristinuskoa ‒ niillä on merkitystä myös nykyisin ja niitä säilytetään kirkoissa sekä...
‒ Suomessa reliikkeihin suhtaudutaan usein naureskellen, ja puhutaan esimerkiksi virheellisesti niihin kohdistuneesta palvonnasta. Toisaalta reliikit näyttäytyvät mysteerinä, jolloin ne ovat kiinnostavia ja kiehtovia, akatemiatutkija Marika Räsänen sanoo.
Ensi vuonna 1700 vuotta täyttävä Nikean uskontunnustus on kirkon uskon teräsrunko
Uudessa kirjassa kerrotaan kristikunnan tärkeimmän ekumeenisen uskontunnustuksen sekä siinä hiottujen keskeisten dogmien muodostumisen kiehtova vuosisatainen historia.
Mitä isän pitää olla?
Isän roolin etsiminen ei ole vain nykyajan juttu. Se oli mielessä jo muinaisilla viisaudenoppineilla.
Kirkon nelivuotiskertomus kertoo että on suositumpaa olla kristitty tai luterilainen kuin uskova
Uskonnottomiksi, agnostikoiksi tai humanistiksi identifioituvien suomalaisten määrä on 2000-luvulla lisääntynyt. Samanaikaisesti luterilainen, kristitty tai uskova identiteetti on heikentynyt tai pitänyt pintansa. Mutta megatrendien varjossa on olemassa erilaisia mielenkiintoisia teologisia, hengellisiä ja kirkkososiologisia akanvirtoja.
Kolumni: Lähes kaikki kirkot Yhdysvalloissa ovat menettäneet viime vuosikymmeninä jäseniään
Yhdysvallat on yleensä ja erityisesti nyt vaalivuonna maailman poliittisen, sotilaallisen, taloudellisen ja kulttuurisen mielenkiinnon ja intohimojen magneetti ja vertailupiste.
Uusi väitöskirja analysoi, miten ja miksi kreikankielisen Vanhan testamentin Septuagintan kieltä korjailtiin 300-luvulla
Paavo Huotarin tarkastettu väitöskirja tutkii sitä, miten syyrialaisen Lukianos Antiokialaisen nimissä kulkeva tekstinkorjailu muutti kreikankielisen Vanhan testamentin sanontaa ja mitkä olivat tekstimuutosten motiiveja.