Ottomaanikalifaatin aika päättyi sata vuotta sitten – islamilaisessa maailmassa kysymys valtion ja uskonnon suhteesta on yhä monimutkainen
Turkin pääkaupungissa Ankarassa nähtiin maaliskuun 3. päivänä vuonna 1924 jotakin tavatonta: nuoren Turkin tasavallan kansalliskokous lakkautti osmanivaltakuntaa vuosisatoja johtaneen kalifaatin.
Samassa yhteydessä lakkautettiin uskonnolliset koulut...
Ben Siran kirjan versiot kertovat juutalaisen kuolemanteologian muutoksesta
Mitä Jeesusta edeltäneiden vuosisatojen juutalaisuudessa voitiin ajatella kuolemasta? Yhden vastauksen antaa Elina Tourusen väitöskirja.
Nyt vietetään kristillistä paastonaikaa – Paastoava katsoo uusin silmin siihen, mikä elämässä on olennaisinta
Kristittyjen paastonaika on matka kohti kristinuskon ydintä, Jeesuksen ristiinnaulitsemista ja ylösnousemusta. Paasto tunnetaan myös monissa muissa uskonnollisissa traditioissa.
Kolumni: Paastotkaa, itkekää ja valittakaa
Paastonaika on kristillisessä teologiassa tietyn tapakulttuurin ohessa ihanteellisimmillaan myös syvästi hengellinen muutos ja matka: se on kutsu kulkemaan Kristuksen kanssa kohti ristin ja ylösnousemuksen pääsiäistä.
Kolumni: Sukupolvi Z:n munkkikoodi – nuoria eivät enää kiinnosta niinkään suuret kysymykset vaan ne, joilla on merkitystä tässä ja...
Keväällä julkaistaan jälleen Nuorisobarometri, ja tällä kertaa sen teemana on katsomukset ja hengellisyys. Pian tarjolla on tutkittua tietoa 15–29-vuotiaiden uskonnollisuudesta juuri nyt.
Neuvostoliiton perustaja Vladimir Iljitš Lenin käynnisti uskonvainot – Neuvostomaasta haluttiin luoda marxilainen paratiisi maan päälle
Tiettyä historian ironiaa on ollut siinä, että uskontoa marxilaisittain harhana ja huijauksena pitänyt, kirkkoa vastustanut ja vainonnut Lenin päätyi itse Neuvostoliitossa ja muissa sosialistisissa maissa todellisuudessa marxismi-leninismin ideologian pyhimyksen asemaan.
Kolumni: Nuorten uskontosuhde on muuttunut mutkattomammaksi
Kun kuuntelin vanhempien sukulaisteni kertomuksia menneiden vuosikymmenten koulumaailmasta, ymmärsin, miksi monet etääntyivät kirkosta.
Erasmus Rotterdamilainen ja Martti Luther olivat ystäviä, joista tuli vihollisia
Kun Luther katkaisi välinsä paavinistuimeen, Erasmus jäi vanhaan kirkkoon. Hän sanoi viihtyvänsä paremmin niiden epäkohtien keskellä, jotka tunsi, kuin niiden epäkohtien parissa, joita ei tuntenut.
Kolumni: Rajat ylittävä sielujen sympatia on mahdollista somessa myös teologisesti erimielisten kesken
Jumalan ja ihmisten edessä olemme vastuussa vain suhteesta lähimmäisiimme, siitä miten kohtelemme muita ja erityisesti Jeesuksen mainitsemia vähäisimpiä – myös somessa.
Miksi sloganit eivät tee oikeutta Lutherin raamatuntulkinnalle?
Lutherin raamatuntulkintaa ohjasi kokonaisuudessaan vahva Kristus-keskeisyys. ”Sydäntäni hallitsee näet yksi ainoa opinkohta, usko Kristukseen. Siitä, sen kautta ja takaisin siihen virtaa yötä päivää kaikki teologinen ajatteluni”, hän toteaa Galatalaiskirjeen selityksen esipuheessa 1530-luvulla.