Katolisessa juhlakalenterissa joulukuun 8. päivä on osoitettu Neitsyt Marian perisynnittömän sikiämisen juhlapäiväksi. Liturgiselta arvoltaan se on vuodenkierron kymmenen arvokkaimman juhlapyhän joukossa.
Oppi Marian perisynnittömästä sikiämisestä tuli osaksi katolisen kirkon oppia vuonna 1854 paavi Pius IX:n julistamana. Julistus annettiin ex cathedra, viitaten kirkon järjestyksen mukaiseen paavin erehtymättömyyteen, vaikkakin ex cathedra-dogmi vahvistettiin vasta vuonna 1870.
– Kirkko haluaa tähdentää, että oppia koskevaissa asioissa ei koskaan ole kyse lisäyksistä vaan täsmennyksistä. Kirkossa on elävä traditio, Katolisen tiedotuskeskuksen johtaja Marko Tervaportti kertoo kysyttäessä syytä dogmin myöhäiselle julistusajankohdalle kirkon historiassa.
Suomessa ei Tervaportin mukaan järjestetä päivän ympärillä erityisiä juhlia. Sen sijaan esimerkiksi Roomassa paavi vierailee juhlan merkeissä Espanjalaisen aukion Maria-patsaalla ja pitää siellä kaupunkilaisille puheen.
Päivällä on silti Suomen hiippakunnalle erityistä merkitystä. Vuonna 2005, hiippakunnan vietettyä perustamisensa 50-vuotisjuhlia silloinen piispa Jósef Wróbel päätti juhlavuoden juuri Marian juhlapäivänä erityiseen konsegraatiorukoukseen, jonka myötä hiippakunta omistettiin Neitsyt Marialle.
Pius IX:n aika jäi historiaan modernisaation ja katolisen kirkon perinteiden törmäyksenä. Piuksen laatiman paavillisen kiertokirjeen liiteenä oli kuuluisa Syllabus errorum, erehdysten luettelo. Siinä Pius tuomitsi 80 modernia harhaoppia, joiden joukossa oli muun muassa protestanttinen kristinusko, liberalismi, raamattuseurat ja siviiliavioliitot.