Kari Mäkinen.
– Näyttää siltä, että dekkarit ovat lajityyppi, joka tässä ajassa käsittelee ihmisen suuria kysymyksiä: kuolemaa, syyllisyyttä, armoa, pahuutta, oikeutta. Se on kiehtovaa, että tämä tapahtuu tarinan keinoin ja matalalla kynnyksellä. Sitä paitsi dekkareita voi lukea viihtyäkseen ja rentoutuakseen eikä se ole ollenkaan huono syy lukea, Mäkinen sanoo.
Katso alta arkkipiispaa eniten puhutelleet dekkarit.
1. Sven Westerbergin kirjat, jotka ovat poikkeuksellisen hyviä ja syviä. Erityisesti niissä puhuttelee hiljaisuus ja vaikeneminen, ne ovat sekä pyhän että pahan aluetta.
2. Matti Yrjänä Joensuun kirjoissa on hienoa, lämmintä ja herkkää inhimillisyyttä.
3. Brittiläisistä dekkarikirjailijoista nostaisin esiin P.D. Jamesin, erityisesti hänen teoksensa Usko ja epäilys sekä Kuoleman maku. Ne inspiroivat myös teologiseen pohdintaan.
4. Sitten on Alexander McCall Smithin Mma Ramotswe-kirjat, joiden maailmassa on kaikki hyvin ja kohdallaan.
5. Fred Vargasin kirjoista pidän, koska ne ovat jotenkin kiehtovalla tavalla vinksahtaneita.
6. Viime aikojen mieltymyksiin kuuluu myös islantilainen Arnaldur Indridason, kuoleman vääjäämättömyyden ja katoavaisuuden kuvaaja.
Ilmoita asiavirheestä