Helsingin yliopistossa tarkastettavan väitöskirjatutkimuksen mukaan kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien työtoiminta saattaa täyttää työsuhteen tunnusmerkit.
Tutkimuksessa selvitetään, onko kehitysvammaisille erityishuoltona järjestettävä työtoiminta ja avotyötoiminta huoltosuhteista toimintaa vai täyttyvätkö toiminnassa työsuhteen tunnusmerkit. Työsuhteen syntymistä selvitetään myös mielenterveyskuntoutujien työtoiminnassa.
Vajaakuntoisia pyritään työllistämään avoimille työmarkkinoille työsuhteeseen niin sanotun tuetun työllistymisen mallin ja mielenterveyskuntoutujien siirtymätyöpaikkaohjelman avulla. Näissä käytännössä kehittyneissä malleissa työtä tehdään työsopimuslaissa tarkoitetussa työsuhteessa avointen työmarkkinoiden työpaikalla.
Sosiaalihuoltolain mukaan työtoimintaan osallistuva henkilö ei ole työsuhteessa työtoiminnan järjestäjään tai tuottajaan. Kehitysvammalaissa ei ole vastaavaa työsuhteen poissulkevaa säännöstä eikä laissa ole muutoinkaan otettu kantaa työtoiminnan oikeudelliseen luonteeseen. Kummassakaan mainituista laeista ei ole säädetty avotyötoiminnasta, vaan toimintatapa on kehittynyt käytännössä.
– Työsuhteen tunnusmerkit täyttävän työn – kutsutaan sitä miksi tahansa – on saatava sille kuuluva suoja. Se, onko työhön tarkoituksenmukaista soveltaa kaikkea työlainsäädäntöä, on selvitettävä erikseen, korostaa Helsingin yliopistossa väittelevä oikeustieteen lisensiaatti OTL Jaana Paanetoja.
Työtoiminnan oikeudellisen luonteen selvittämisen ohella tutkimuksessa selvitetään sosiaalihuoltolaissa säädettyjen työsuhteisen työn ja työtoiminnan sisältöä sekä niiden eroa työsopimuslaissa tarkoitettuun työsuhteiseen työhön. Tutkimuksessa sivutaan myös niin sanotun päivätoiminnan oikeudellista luonnetta.
OTL Jaana Paanetojan väitöskirja Työsuhteista työtä vai työtoimintaa? Tutkimus vajaakuntoisen tekemän työn oikeudellisesta luonteesta tarkastetaan perjantaina 13.9.2013.
Ilmoita asiavirheestä